Yhteisöllisyys osastolla

Keskiviikkoisin osastolla pidetään päiväkahvin aikaan yhteisökokous, jossa käsitellään päivän polttavia yhteisiä asioita. Ilmeisesti sairaala omistaa Sahajärveltä saaren, jossa osastot voi viettää ulkoilupäiviä grillaten, saunoen ja kalastellen. Lisäksi yhteisökokouksessa tänään tuli puheeksi näkymätön raja sairaiden ja terveiden välillä ja kohtelu, joka on sen mukaista. Puhe oli myös lääkkeiden tarpeellisuudesta ja haittavaikutuksista. Hoitajat yritti painottaa päivärytmin tärkeyttä ja kannusti meitä heräämään päivärytmin mukaiseen aikaan. He painotti, että se kannustaa myös tavalliseen arkeen. Itse en koe, että minulla olisi ollut vaikeuksia noudattaa yhteiskunnan normien mukaista päivärytmiä, sillä olenhan koulutettu, työssäkäyvä äiti ja toimin sen mukaisesti.

Yritin huokutella kanssapotilaita käsitöiden pariin, mutta miessukupuolen vallitsessa vastaanotto oli hieman kehno. Tapaan pian toimintaterapeuttia ja tiedustelen saisinko ompelukonetta lainaan, jotta saisin rustattua niitä keskosvaatteita lisää.

Mukavaa oli myös, että äitini pääsee mahdollisesti jo huomenna tyttäreni kanssa kylään. Onkin jo kova ikävä tyttöä. Ainoa ongelma on että eskarista olisi pitänyt anoa vapaata jo aiemmin, mutta eiköhän ne jousta kun tietävät meidän tilanteen.