Keskosneuleita, kokeumusasiantuntijaryhmä ja itsenäisiä ulkoiluita
Alkuviikosta minulle annettiin päivittäin 30 min ulkoilu, jota olen ahkerasti käyttänyt. Ulkoillessa käyn kaupassa, postissa (H&M-tilauksia noutamassa) ja terapiakissoja silittelemässä. Sen myötä olen jättänyt vankilatyyliset ulkoilut väliin. Sisäpihalle pääsen huomenna kun osaston kanssa grillataan.
Aamulla oli jälleen sähköhoito ja sen myötä vähän muistiongelmia ja päänsärkyä. Olen kuitenkin huomannut, että muisti palaa pätkittäin, kun sitä työstää. Burana taas tepsii hyvin päänsärkyyn.
Vatsakipu on vaivannut jo pidempään ja oksentelua myös ollut. Verinäytteet oli laskenutta hemoglobiinia lukuunottamatta hyvät. Maanantaina otetaan kontrolli ja lääkäri miettii sillä aikaa mitä tehdä asialle. Ehdotti rautalääkityksen aloittamista, mutta mietitään sitä vielä.
Eilen osallistuin kolmatta kertaa kokemusasiantuntijan keskusteluryhmään. Siinä kaksi koulutettua entistä potilasta kertoo omista kokemuksista ja johtaa keskustelua nykyisten potilaiden kokoemuksista. Kekustellessa käytiin läpi kaikkien kokoemuksia osastolle joutumisesta/pääsemisestä ja yleistä keskustelua siviilissä pärjäämisestä. Päihteistä on suositeltu pysymään erossa vähintään vuosi osastolta päästyään ja sen toteuttamiseen annettiin käytännön vinkkejä. Ryhmän toiminta on saanut minut hinkumaan kyseiseen koulutukseen. Voisin pääkaupunkiseudulla käydä pitämässä samanlaisia keskusteluryhmiä parin kanssa toivuttuani. Uskon, että se antaisi paljon ja luulen, että minulla olisi annettavaa muille toipujille.
Oman neuleen sijaan aloitin keskosneuleet. Niitä on tullut neulottua yksi illassa. Valkoinen neule kuvassa on pienin, jonka on neulonut. Vaaleanpunainen alimmaisena on keskivertovastasyntyneen kokoa, joten siitä voi vertailla.
Pikkuhiljaa sitä alkaa kaipaamaan lämpimämpiä kelejä. Onneksi aurinko välillä siunaa meitä läsnäolollaan. Aurinkoisia hetkiä kaikille toivottaen!