Enemmän kuin usein löydän itseni välienselvittäjän roolista. Kundit kinastelee keskenään, mutta ei niin ankarasti, että tarttisi kutsua paikalle hoitajia. Yleensä riittää, että vähän rauhoittelen tilannetta puheella ja näin vältytään suuremmalta haloolta. Esimerkiksi nyt illalla yksi miespotilaista menetti malttinsa ja kaatoi käytävällä olevan kaapin (ei ollut ensimmäinen kerta). Tähän käytökseen useampi muu miespotilaista kyllästyi ja alkoi sättimään malttinsa menettänyttä. Yksi ihmetteli ääneen miksi toinen käyttäytyi niin kuin käyttäytyi. Rauhoittelin tilanteen toteamalla, että kukaan meistä ei ole syyttä täällä ja me ollaan erilaisia ja puretaan turhautumistamme eri tavoin. Malttinsa menettänyt totesi haluavansa vaan pois täältä. Rauhoittelin häntä, ettei kukaan meistä halua olla täällä, mutta se on vain polku, joka meidän on käveltävä. Täytyy itsekin orientoitua sanomisiini.

Huomenna on tiedossa toimintaterapiaa. Minulle annettiin tehtäväksi keksiä jotain kivaa puuhaa koko osastolle. Ehdotin grillausta, mutta osa meistä on sisähoidossa, eli ei ole lupaa tulla edes korkeasti aidatulle sisäpihalle. Askartelusta tuskin nämä väkivaltaiset kanssatoverit kiinnnostuu, mutta ainahan sitä voi ehdottaa:) Askarteluistani on muuten huomenna tarkoitus kysyä lupaa osastonhoitajalta, että saisinko käsitellä decoupage-tekniikalla myös yöpöydät ja tupakkahuoneen tuuletusikkunaa peittävän vanerilevyn. Saisi vähän väriä siihenkin ankeaan huoneeseen.

Tämän päivän mukaviin hetkiin, sähköhoidon lisäksi, kuului tyttäreni ja isäni vierailu. Käytiin hakemassa postista H&M.n lähetyksen lastenvaatteita, joita soviteltiin tytölle. Huonot lähetän huomenna takaisin. Terapiakissaa ei tavattu tällä kertaa, mutta samoilla kulmilla pyöri kaksi muuta kissa, jotka olivat vähintään yhtä terapeuttisia. Antoivat silittää ja söivät kädestä makupaloja. Ei pääkaupunkiseudulla ole näin mukavia kissoja kadulla. Ehkä täällä on niin paljon rauhallisempaa, että ne eivät ole oppineet pelkäämään vieraita.

Ai niin, ja minulle soitti Keski-Uudenmaan Sanomien edustaja. Toivotti minut tervetulleeksi uudelle paikkakunnalle ja halusi lähettää minulle ilmaisnumeron heidän lehteään. Tiedusteli myös olisinko kiinnostunut tilaamaan ko. lehteä. Kerroin suoraan viipyväni paikkakunnalla vain muutaman kuukauden, joten kiitos mutta ei kiitos.