Suomalaiset taiteilijat: Anitra Lucander
Anitra Lucander (1918-2000) oli yksi suomalaisen abstraktin taiteen pioneereista. Lucanderin tie taiteilijaksi ei tosin ollut itsestäänselvää, sillä taiteilija meni naimisiin varhain ja sai kaksi lasta. Avioeron myötä Lucanderin elämä kuitenkin muuttui: hänestä tuli yksinhuoltaja ja hän päätti aloittaa taideopinnot 28-vuotiaana Vapaassa taidekoulussa (1946-49). Taiteilija nousi suuremman yleisön tietoisuuteen vuonna 1953 Tukholmassa järjestetyn Ung Finsk Konst -näyttelyn jälkeen. Galerie Artekin yksityisnäyttely (1955) vaikutti myös Lucanderin menestykseen hänen uransa alkuvaiheessa.
Lucanderin merkitys suomalaiselle taidemaailmalle on kiistaton, joskin melko huonosti yleisessä tiedossa: Lucander oli yksi 1950-luvun alun ensimmäisistä abstraktin taiteen edustajista, eli varsinainen edelläkävijä. On huomioitava, että sodanjälkeisen Suomen taide-elämä oli pysähtynyttä, ja vallitsevina suuntauksina olivat lähinnä figuratiiviset tyylit. Lucander oli yksi niistä nuorista taiteilijoista, jotka kiinnostuivat uusista virtauksista ja esittelivät abstraktion suomalaiselle yleisölle.
Lucanderin abstraktio ei niinkään edustanut konkretismia, Suomeen ensimmäiseksi levinnyttä abstraktin taiteen suuntausta, vaan abstraktion herkempää alalajia. Lucanderin ilmaisu oli maalauksellista ja herkkää: lyyristä, rikkaisiin värisävyihin perustuvaa abstraktismia, jonka hän kehitti 1950-luvulla kubismin ja kollaasitekniikan avulla. Taiteilija ei myöskään ollut ehdoton suhteessa abstraktiin ilmaisuun, vaan raja esittävän ja abstraktin välillä oli Lucanderille hyvin häilyvä. Hän oli pikemminkin kiinnostunut kauneudesta – oli se sitten figuuri, maisema tai abstraktio.
Lucander oli myös uransa alusta asti kiinnostunut arkkitehtuurista ja kuului 1950-luvun alussa perustettuun Group Espace -yhteenliittymään, jonka tarkoituksena oli arkkitehtuurin ja kuvataiteen yhteistyön lähentäminen ja kehittäminen. Tämä poiki yhteistöitä arkkitehtien kanssa, jolloin Lucander pääsi käyttämään persoonallista tyyliään myös julkisten rakennusten värisuunnittelijana.
Yksi Lucanderin mielenkiintoisimmasta yhteistöistä lienee Helsingin kaupungintalon uudisrakennusprojekti yhdessä arkkitehti Aarno Ruusuvuoren kanssa vuosina 1965-1970. Ruusuvuoren toimisto tilasi värisuunnitelman rakennukseen Lucanderilta eli värien kiistattomalta mestarilta.Taiteilija tunnettiin varmasta väriaististaan, ja hänen taiteellinen ilmaisutapansa sopi hyvin arkkitehtuurin visualisoimiseen.
Matkoilla oli suuri merkitys Lucanderille. Hän aloitti matkustamisen vuonna 1948, ensiksi Ruotsiin ja sitten kauemmas: Ranskaan, Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan, Marokkoon, Egyptiin, Jordaniaan, Turkkiin, Israeliin, Iraniin, Intiaan ja Nepaliin. Lucander oli kiinnostunut eri kulttuureista ja paikallisesta elämästä. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät moskeijoiden voimakas turkoosi Iranissa ja Marokossa.
Lucanderin vaikutus suomalaisen taiteen kehitykselle on kiistaton, joskin lienee myös selvää, ettei hänen asemansa miehisessä taidemaailmassa ja eritoten abstraktion parissa ollut kovin helppo tai yksinkertainen.
______________
Artikkelikuva: Lucander Nallenpolun ateljeessa heinäkuussa 1956. Kuva Hufvudstadsbladet, 31.7.1956, kuvaaja tuntematon.