Hellurei. Olen huomaamattani pitänyt pienoista blogitaukoa, se on tehnyt hyvää. Kuvissa viimeaikaisia asioita, kuten alkusyksyn fiilistelyä, itsetehtyä omenahilloa (kokeilin tehdä ensimmäistä kertaa lapsuudenkodin omenoista), nautiskelua viilenevistä säistä, elokuista Helsinkiä, Mummolaa Pohjanmaalla ja mereen heijastuvia valoja hietaniemen rannalla. Seuraako tätä blogia muuten joku? Olisi kiva jos jättäisit jälkesi tänne 🙂

Yötönyö, tuoksuva luonto, keskikesä. Nautitaan.

Juhannusviikko. Tähän kesään on jo mahtunut monta kivaa pikkujutta. Sellaista joita ei välttämättä edes huomaa, mutta kun ajattelee niin ne ovat niitä elämän pieniä ihania hetkiä. Sellaisia ovat mm vaaleanpunaisena hehkuva iltataivas myöhään kesäiltana, lapsuudenkotona syödyt herkut, villilupiinit joiden tuoksu valtaa koko keittiön, maalla vietetyt huolettomat päivät. Toisaalta kaipaan jo Helsinkiin, mutta näin on nyt […]

Junailin lapsuudenkotini maisemiin Pohjanmaalle ja kyllä mieli on täällä levännyt. Helsingin hektisyydestä kun siirtyy päinvastaiseen tilaan, niin ei voi muuta kuin huokaista. Täällä avaruutta riittää ja taivaanrannan väriloistoa voi ihailla joka ilta. Puhelin on täynnä mitä kauneimpia taivaanvärejä.

Ihana Kööpenhamina. Siellä jo kesä ja lämpö, täällä vasta edessä. Kilometreittäin kävelyä, nähtävyyksiä, kioskijäätelöä ja hyvää ravintolaruokaa, Tivoli, hotellin valkoiset lakanat, kesän tuoksu, puistojen kauneus, iloiset ja ystävälliset ihmiset, hotellin järvimaisema melkein ylimmästä kerroksesta ja kaupungin valot pimeyden laskeutuessa, kylpyamme hotellihuoneessa ja kunnon vaahtokylpy. Tuonne palaan vielä uudestaan.

Matkalaukku pakattuna ja mieli virkeänä odotan huomisaamuna lähtevää lentoa Kööpenhaminaan. Aamuyöllä lähdemme lentokentälle täältä Helsingistä. Oi miten odotankaan sitä lentokentän tunnelmaa, kopisevia korkoja ja lähdön huumaa ja vieraita kieliä ympäriinsä.

  Mikään ei piristä paremmin kuin lähestyvä kesä ja lämpöiset ilmat! Ihmiset jättävät takit kotiin ja laittavat kevyet kengät jalkaan. Sisäpihalle on ilmestynyt kukkia ruukkuihin ja ikkunaa voi pitää auki aamusta iltaan, koska sieltä tulee vain lämmintä ilmaa sisälle. Parhautta! Otin muuten äsken brunaa sohvalla köllötellen ikkuna auki. Mihin sitä parveketta tarvitsee? 😉

Minä pidän automatkoista illalla ja yöllä, täydellisen tuoksun suihkauttamisesta itseeni, kiiltäväpintaisista lehdistä, kevään tuoksusta ja hetkestä kun on juuri nukahtamassa.

Kuten esimerkiksi pöytä johon voit asetella nätisti kauneimmat hajuvedet ja tauluja nojaamaan seinää vasten tai herkullinen omenapiirakka hetken mielijohteesta leivottuna. Oli muuten hyvää ja ainekset löytyivät kaapista. Keittiönpöytää kaunistuttaa pinkit tulppaanit, joiden tuoksu leijailee asunnossa ja aurinko valaisee makuuhuoneen. Pienet asiat ovat oikeasti aika kivoja!

    Tänään aurinkoisen sunnuntain kunniaksi päätettiin lähteä happihyppelylle viereiseen seurasaareen. Laitettiin lenkkikamppeet päälle ja eväsleivät laukkuun ja suunnattiin sinne minne aika moni muukin näköjään meni. Luonto, meri, linnut ja kaunis ilma. Hetkessä olo oli virkeämpi ja siellähän me tallusteltiin saari läpikotaisin reilussa parissa tunnissa. Kävelimme rauhallisesti ja jäimme monesti seuraamaan sorsien elämää ja maisemia […]