Keeping Up Appearances

Hyvän vaikutelman ylläpitämistä, sitähän otsikko ja blogini nimi tarkoittaa. Sitähän tämä elämä monesti on. Me annetaan ihmisten luulla että hyvin pyyhkii. Kun näyttää että kaikki on hyvin niin tuntuuko kans? Mä koen että me eletään tällaseessa kupla-maailmassa. Kuplassa joka ei saa puhjeta. Ettei tartte hävetä. Ettei tartte selitellä. Kaikki on kertakäyttökamaa, parisuhdetta myöden?

Oon pidemmän aikaa miettinyt blogin pitämistä, mutta omassa tai läheisten elämässä on kokoajan ollut jotain ihme kuhinaa niin se on jäänyt. Nyt on vaan itellä niin pirun hyvä olla ja oon jo pidemmän aikaa ollut todella onnellinen. Elämää täynnä. Siks toisaalta pelottaa, että voiko onni kestää ja kuinka kauan. Odotan kokoajan että joku pommi-uutinen pamahtaa jostain päin. Ja olotila romahtaa.

Oon selaillut nyt muutamia blogi-sivuja, (en ole siis aiemmin käyttänyt selailuun ainuttakaan minuuttia elämästäni koska aika on mulla tosi kortilla). Maailma on täynnä sisustusblogeja, ruutu täyttyy mitä ihanimmista valkoisista Villa mikälie-kuvista, ne on ihania kyllä ja niistä on kiva haaveilla. En voi vaan samaistua #koskaaika #koskarahattiukilla #koskapienetlapset ja #koskavuorotyö. Olen huvituttanut itseäni myös muutaman kerran lukemalla paskaäidinpäiväkirjaa, nauranut vedet silmissä, mutta samaistua en voi.

Joten siitä se ajatus sitten lähti. Kirjotan itselleni ja jos ikinä joku muu saa jotain mun arjesta vinkkiä sanoihin tai tekoihin, yksikin ihminen, olen tyytyväinen.

Blogin nimi…ystävä ehdotti ”täydellistä elämää”, se olis ollut just niin mun, sitähän mä elän tällä hetkellä. Mun täydellistä elämää. Koko kaaoksineen. Mutta hittovie, nimi oli varattu. Joten ”Keeping Up Appearances”, kunnon tv-sarja entisajoista ”Pokka pitää” ja Hyacinth Bucketin candlelight-dinnerit, nämä tuli ekana mieleen. Mutta niiden vastakohta. Yritän pitää hyvää vaikutelmaa yllä, mutta aidosti ja oikeasti. Katotaan miten onnistun.

Toi kuva on muuten yhtenä syksynä otettu, oli hirvee ketutus päällä, kakarat kurittomia, koti läävä ja ukon kanssa äänekästä sanan vaihtoo. Läksin mettään. Olin kerenny vaeltamaan about kymmenisen minuuttia kun tajusin että mulla on hirveen hyvä olla. Ja sit näin ton maiseman edessäni. Wau. Miten sä purat ketutustas?