Ruokakokeiluja

Torstaina puolivuotisneuvolan jälkeen suuntasimme Tapiolan Pikkujättiin allergialääkärin vastaanotolle. Kuten jo viime postauksessa mainitsinkin, mikään kiinteä ruoka ei ole vielä sopinut BC:lle, vaan kaikista on seurannut ikävät, erityisesti yölliset vatsakivut ja kipuitkut. Luonnollisesti tämä on vähentänyt haluani tarjota vauvalle yhtään mitään kiinteää ruokaa, vaikka BC onkin osoittanut jo kuukauden päivät todella suurta kiinnostusta kaikkea suuhun laittamaani kohtaan. Lapsi ei kuitenkaan voi ikuisesti elää pelkällä rintamaidolla, niinpä kaipasin kipeästi ammattilaisen ohjeistusta ruokakokeiluihin.

Lääkärimme oli kokenut allergologi, joka Pikkujätin lisäksi toimii ylilääkärinä myös allergiasairaalassa. Kuultuaan BC.n potilaskertomuksen hän oli sitä mieltä, että kyseessä ei ole suoranaisesti allergia, vaan ennemminkin herkkävatsaisuus. Ohjeistukseksi saimme aloittaa sellaisilla ruoka-aineilla, jotka on imetysdietin kautta havaittu varmasti sopiviksi. Nyt oli tärkeää alkaa ihan toden teolla lisäämään kiinteitä ruokia ruokavalioon, sillä jos sitä ei tehdä vauvan ollessa 4-7 kuukauden ikäinen, on se myöhemmin paljon hankalampaa. Ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin saada nopealla tahdilla yksi sopiva vihannes, yksi hedelmä ja yksi liha. Lääkäri kehoitti olemaan pelästymättä lieviä mahakipuja, vaan jatkamaan ruoka-aineen antamista viikon ajan, jotta suolistolla on tarpeeksi aikaa tottua. Lisäksi hän suositteli ottamaan äidinmaidon rinnalle jonkin erityiskorvikkeen, sillä tällä hetkellä BC vaatii maitoa vähintään kahden tunnin välein mikä on jokseenkin sitovaa. Etenkin kun ensi viikosta alkaen joudun olemaan pari kertaa viikossa aina muutaman tunnin kerrallaan sirkusopetushommissa. 

Aloitimme porkkanasoseen annon heti lääkärikäynnin jälkeen parin teelusikallisen annostuksella. Alkuyöstä BC oli levoton ja itkeskeli hieman, mutta muuten yö oli samanlainen kuin muutenkin viime aikoina, eli heräilyä syömään noin 2-3 tunnin välein. Toisena päivänä BC oli ihan hyväntuulinen ja nukkumaanmenossakaan ei ollut suuria vaikeuksia. Nyt kolmantena päivänä BC sai lääkärin ohjeiden mukaisesti jo puoli purkkia sosetta, ja ilta on kyllä ollut vaikeampi. Ehkäpä annos oli sitten kuitenkin pienelle liian suuri. Jännityksellä odotan tuleeko yöstä painajaismainen…

securedownload-6_0.jpeg

Porkkana maistuu 🙂

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe

Kun koliikki ei loppunutkaan…

Kun kuuntelet vauvan itkua päivästä toiseen, hytkytät, valvot, kantelet yöllisinä tunteina, keskityt luonollisesti vain odottamaan koska tämä painajainen on ohi. Me odotimme maagista kolmen kuukauden ikää kuin kuuta nousevaa. Kun se tuli täyteen ja koliikki ei loppunutkaan kuin veitsellä leikaten, odotimme ensin neljän kuukauden ikää ja sitten viiden kuukauden ikää. Lopuksi emme enää odottaneet, sillä kuusi kuukautta läheni, mutta itkut ja vatsakivut vain jatkuivat. 

Siinäpä syy miksi blogikirjoittelu on ollut viime aikoina vähemmällä. Tuntuu, että olen elänyt viimeiset kuukaudet kuin horroksessa, jaksaen eteenpäin vain sen voimalla, että joskus tämä loppuu. Toki ajoittain on ollut helpompaa, itkuja on neljän kuukauden jälkeen ollut vähemmän kuin pahimpina koliikkiaikoina, mutta täysin tyytyväinen vauva BC ei koskaan ole ollut.

Sunnuntaina juhlistimme BC:n puolivuotissynttäreitä ja sankari oli tapansa mukaan suhteellisen kärttyinen. Tänään maanantaina on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hyvä päivä ja olen päässyt ihailemaan iloista ja nauravaista vauvaa. Nyt ei voi muuta kun toivoa, että tämä kestäisi ja näin äitikin kerkeäisi aina välillä tänne blogimaailmaan. Torstaina menemme myös allergialääkärin vastaanotolle Pikkujättiin, sillä BC:lle ei ole vielä löytynyt yhtäkään sopivaa kiinteää ruokaa. Peukut pystyyn, että saamme sieltä hyviä neuvoja!

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe