Palasia keväästä

Koko aamun on satanut ihan yhtä soittoa, eli aivan täydellinen päivä lähteä perkaamaan kesän valokuvasatoa. Sade enteilee jo kovasti lähestyvästä syksystä, mutta tämän postauksen verran haluan palata vielä kevään tunnelmiin. Perinteisesti tässä vaiheessa pitäisi todetä, että kauhistus, miten äkkiä se kesä taas menikään! Eihän näistä kuvista ole kuin hetki! Onnekseni voin nyt kuitenkin sanoa, että oikeasti näiden kuvien ja tämän hetken välissä tuntuu olleen pitkä ja ihana kesä. Kesä, mikä on menny juuri sopivaa vauhtia. Noista pajunkissakuvista on jo pitkä aika 🙂

Kevät on mukavaa aikaa. Kesä on vielä edessä, kaikkialla alkaa pikkuhiljaa vihertää ja valo tuntuu talven jälkeen jotenkin ihan uskomattomalta. Vaikka itse pidän jollain lailla kaikista vuodenajoista, on keväästä tullut kuitenkin se lemppari. Enää on vain syksy ja talvi ja sitten taas kevät! ;D

Oletteko syöneet pakkasen puremia puolukoita? Hangen alta paljastuvat edellisen syksyn puolukat maistuvat ihan mansikkahillolta! Retki, miltä tuo puolukkakuva on, oli muuten aivan huippu. Varhainen aamu ja ihana auringonpaiste. Ja sillä retkellä orava suivaantui, kun häiritsin sen aamiasrauhaa ja tähtäsi minua näppärästi kävyllä. Eikä menny kyllä paljon ohi! 😀

Jäiden lähdön jälkeen rantavesi on täynnä hienoa jäähilettä. Rannalla ollessa vedestä kuuluu ihanaa helinää kun aallot keinuttelee hilettä. Uimaan ei jostain syystä vielä tehnyt mieli ja tuuli oli suorastaan hyinen!

Loppuun vielä pari kukkaista :) Minun puolestani syksy voi nyt tulla! :)