Arviossa keittokirja: Gwyneth Paltrow / It’s All Easy, ts. Kun Gwyneth jeesaa, kaikki on iisiä

 

Ihan ensiksi (lukijalle tiedoksi): olen se tyyppi, joka silmäilee lehdestä ensimmäisenä ravintola-arviot ja jonka mielestä julkkisten (tai siis kenen vaan) ruokapäiväkirjat ovat kiehtovaa luettavaa. Jos viihdeteollisuuden tarjonnasta täytyisi valita ohjelma, jota katson yhä uudelleen ja uudelleen, se olisi The Great British Bake off (sori vaan Game of Thrones).

Omistan luonnollisesti kirjavan kokoelman keittokirjoja, joita selailen mielelläni, mutta jotka harmikseni jäävät liian usein hyllyyn pölyttymään. Nyt aion tehdä asialle jotain! Tarkoituksenani on käydä läpi hyllyssä notkuvaa kirjapinoa ja testata itseäni kiinnostavia reseptejä. Tuloksista raportoin tähän blogiin. Samalla arvioin keittokirjoja tavallisen kotikokin näkökulmasta. Meitähän varten niitä kirjoja tehdään, eikö?

Jos totta puhutaan, en ole ruoanlaitossa huipputasoa. Liian usein arjessa tulee turvauduttua neljään viiteen reseptiin, joita pyöritän – variaatioilla – viikosta toiseen. Nykyinen koti keski-Euroopassa on kuitenkin venyttänyt omia mukavuusrajoja ja uusia ruokia tulee pakostakin kokeiltua. Toisaalta asuminen Suomen ulkopuolella myös motivoi hellan ääreen, kun Janssonin kiusausta tai karjalanpiirakoita ei saakaan poimittua kauppareissulla kassiin.

Usein innostun ostamaan keittokirjan, jos olen lomamatkalla tai ravintolassa törmännyt johonkin ehdottoman herkulliseen ruokalajiin, jota täytyy kokeilla myös kotona. Viime aikoina ostopäätöstä on ohjannut yhä enemmän pyrkimys tasapainoisempaan ruokavalioon.

Tästä syystä olen valinnut ensimmäiseksi arvioitavaksi keittokirjaksi terveys- ja elämäntapaguru (ja leffatähti) Gwyneth Paltrow’n teoksen It’s All Easy

Gwyneth Paltrow’n ruokavalio maksaa 300 dollaria päivässä! Gwyneth Paltrow’n keittokirja saattaa aiheuttaa ruokamyrkytyksen! Törmäsin näihin melko raflaaviin otsikoihin kun etsin arvioita Paltrow’n keittokirjoista. Filmitähden välin hulppeasta elämäntyylistä on helppo repiä vitsejä. Netin syövereistä löytyi kuitenkin myös paljon myönteistä palautetta, ja etenkin Paltrow’n uusimman kirjan It’s All Easy kehuttiin sisältävän maukkaita reseptejä sekä vähemmän kikkailuja eksoottisilla (lue: kalliilla) raaka-aineilla. Niinpä uskaltauduin tilaamaan kirjan Amazonin kautta.

Kirja on visuaalisesti tietenkin upea. Tyylikäs taitto, värimaailma ja paljon kuvia Gwynethista joko pyöräilemässä Pariisin kaduilla tai piknikillä lastensa kanssa. Heitänkin näin alkuun suurimman kritiikkini: olisi ollut mukavaa nähdä enemmän kuvia itse ruoista reseptien yhteydessä.

Reseptejä on paljon (yli sata), vaikka osa niistä on vain yksinkertaisia ohjeita kastikkeisiin tai tuorepuuroihin. Kirja on nimelleen uskollinen, enkä toistaiseksi ole löytänyt kovinkaan monimutkaiselta vaikuttavaa ohjetta. Reseptit on jaettu eri lukuihin, esim. aamiaisiin, illallisiin sekä lounaisiin, jotka on helppo pakata kiireessä mukaan.

Herkullisilta kuulostavista resepteistä on suoranainen runsaudenpula. Jostain täytyy kuitenkin aloittaa, ja luonnollisesti bongasin yhden niistä harvoista resepteistä, jossa yhdistyy sekä juusto, pekoni että majoneesi.

Kananmunaleipä (Fried Egg Sandwich) tuskin saa ruoalla hifistelijöitä polvilleen, mutta kokonaisuus oli niin maukas, että söin niitä yhden sijaan kaksi (toistaiseksi Gwynethin “dieetti” ei ole auttanut minua lainkaan).

Leivän valmistus oli yksinkertaista. Pannulla paistetaan keskilämmöllä puolitoista pekonisiivua yhtä leipää kohden (yksi annos). Kun pekoni on riittävän rapeaa, se siirretään lautaselle ja pannulta pyyhitään suurin osa pekonirasvasta pois. Pannulle lisätään kourallinen raastettua Gruyère-juustoa (per annos), ja sen sulaessa päälle rikotaan yksi kananmuna. Munasta tulee kiinteämpi, jos sitä haudutetaan hetki kannen alla. Paahdetun leivän päälle levitetään sitruunaista aiolia (erillinen ohje, kirjassa nimellä Cheat’s aioli), kourallinen rucolaa, pekoni sekä pannusta lastalla raavittu juusto-muna-yhdistelmä.

Sitruunainen ja valkosipulinen aioli sekä rucola raikastivat kokonaisuutta, joka muuten olisi – herkullisuudesta huolimatta – saattanut olla hieman tunkkainen. Parasta leivässä oli kuitenkin pannulla kananmunan reunoille rapeaksi kuorrutukseksi sulanut juusto.

 

Cheat’s aioli

1,2 dl vegaanista majoneesia (ohjeessa Veganaise)

0,5 tl raastettua sitruunankuorta

1 tl sitruunan mehua

1 pieni valkosipulinkynsi murskattuna

Hyppysellinen suolaa

Aioli on helppo, sillä kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään. Käytin vegaanimajoneesin tilalla oikeaa majoneesia, koska leipäannos ei muutenkaan ole kovin vegaaniystävällinen.

Toinen kirjasta kokeilemani ohje on niin ikään aamiaisosastolta. Manteli-appelsiinituorepuuro on myös hyvin helppotekoinen. Kaurahiutaleisiin sekoitetaan manteleita, kookoshiutaleita (makeuttamattomia), kreikkalaista jukurttia, raastettua appelsiininkuorta, manteli- tai riisimaitoa sekä vastapuristettua appelsiinimehua. Puuro maustetaan vaahterasiirapilla (ja pienellä hyppysellisellä suolaa).

Pidin puurosta kovasti. Appelsiini teki puurosta raikkaan eikä lopputulos ollut liian makea. Annos oli pienehkö (mutta ehkä se on vaan hyvä asia).

Tämän kirjan perusteella en kehtaisi väittää, että Gwynethinä eläminen maksaa 300 dollaria päivässä. Suurin osa resepteistä on yksinkertaisia, eikä raaka-aineet oikeastaan ole sen kalliimpia kuin esim. Jamie Oliverin kirjoissa. Eksoottisimmat elintarvikkeet taitavat olla samaa tavaraa kuin monissa vegaanisissa keittokirjoissa, esim. mantelivoi, taatelisiirappi tai kuzu-tärkkelys. Jos Gwynethin elämäntyyli inspiroi niin halutessaan voi toki törsätä kirjan rekvisiittaan (itse pitäydyn Ikea-budjetissa).

Ensituntumalla keittokirja tuntuu oikein hyvältä hankinnalta. Se on juuri niitä teoksia, joita selaillaan illalla kotisohvalla ja mietitään, mitä kaikkea sitä voisi seuraavana päivänä kokata. Seuraavaksi taidan kokeilla kirjasta muutamia helppoja lounasohjeita, joista tulen luultavasti tekemään uuden postauksen.

ARVIO: 4/5 tähteä