Lokki

 

”Esitys paljastaa klovnin meissä jokaisessa.” Totta. Kun klovnimaskit poistetaan jää jäljelle suora totuus. Elämä on surkuhupaisaa. Kaikki haaveet, epäonnistumiset ja rakkauden palvonta on loppupeleissä todella huvittavaa. Kuinka tosissaan me ollaan. Toisin sanoen, olet oman elämäsi pelle.

Lokki on komedia. Kuulin tämän radiosta. En ole koskaan ennen tehnyt näin, mutta tällä kertaa päätin lukea näytelmän ennen sen näkemistä. Olen toki lukenut Tsehovin näytelmät joskus kaikki läpi, mutta siitä oli liikaa aikaa. Ja astelmat erilaiset. Halusin osata löytää itsekin sen komiikan tekstistä. Ja helppoahan se oli. Lähes kaikki roolihahmot ovat hyvin karrikoituja ja siksi oivallisia teatteriklovnerian käyttöön.

Esitys oli kovin suuri möhkäle. Olen sitä nyt viikon pohtinut enkä vieläkään oikein osaa sanoa​ mikä päällimmäisenä nousee mieleen. Ajoittain tasapaksu, hieman jopa tapahtumaköyhä ja vielä lisäksi klovnerian myötä pitkitetty näytelmä tuntui uuvuttavan pitkältä. Toisaalta, se kuitenkin viihdytti. Ja aina, jos näytelmän henkilöiden jaarittelu ja saamattomuus kävivät ylitsepääsemättömiksi niin tarjosi sivustaseuraaja, klovnin hahmossa, herkullista seurattavaa.

En tunne RedNoseClubin klovnihahmoja, joten en tiedä liittyikö roolitus näihin tarkastikin. Luulisin näin. Eihän tälläistä tuntemusta voi toki odottaakaan katsojalta, mutta uskoisin kuitenkin, että se olisi tuonut vielä lisää elementtejä käsiteltäväksi.

Mutta kipinän klovneriaan tämä taas herätti eloon. Menin jo ostamaan kasvomaaliakin, mutta peräännyin.

-R​