Kuva: Red Nose Company/ Tero Ahonen   Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaistu romaani Punainen viiva on teos, joka pääpiirteissään pitäisi olla jokaiselle Suomessa peruskoulun käyneelle tuttu sisällöltään. Kuitenkin ennen Red Nose Companyn esitystä kertasin hieman sekä Punaisen viivan juonta, että Ilmari Kiannon elämää. Sen verran epäilytti oma muistini ja myös se, kuinka tarkasti ja toisaalta selkeästi klovnerian keinoin […]

​Mamma Mia – Svenska Teatern Troikka – HKT Lainavaimo – HKT Peppi Pitkätossu – HKT Kiviä taskussa – HKT Flirttikurssi 55+ – HKT Pohjalla – Kansallisteatteri Palava kaupunki – Teatteri Avoimet Ovet Aamu – Kansallisteatteri Sattumia – KOM-teatteri Maaseudun tulevaisuus – Kansallisteatteri Kivaa ja korkealta – Uusi Iloinen Teatteri Kuka pelkää Virginia Woolfia? – Espoon […]

Mitä voisin sanoa? Oli hienoa päättää tämä teatterivuosi ensimmäiseen balettikokemukseeni. Myönsin, vaikka se noloa onkin. Pähkinänsärkijä kuitenkin on niin tarinana tuttu, mutta erityisesti musiikki on jostain syystä erittäin tuttua. Toki sitä kuulee useasti, mutta jostain syystä pystyn hyräilemaan useammankin kappaleen säveliä ihan koska vaan. Tästä johtuen, karvat nousivat pystyyn jo orkesterin viritellessä vasta soittimiaan. Tämä […]

Se on moro. Näyttää niiiin tutulta. Eikö vain? Mitä heille kuuluu tänään?  Kuva: Tampereen Komediateatteri Jos yhdellä sanalla vain kuvailisin, se olisi: Ysärinostalgiaklassikko. ”Kyllä isä osaa” on TV-sarja, jonka kaikki (no, aina löytyy poikkeuksia), ainakin lähes kaikki 90-luvulta muistavat. Itse olen ollut alle 10-vuotias, kun sarja ensimmäisen kerran tuli telkkarista. Yksinkertainen, toistoa toiston perään huumori […]

Kuva: KOM-teatteri -R

”Oli synkkä ja myrskyinen yö”… tai ilta. Hurjasta säästä huolimatta, Q-teatterin loppuunmyyty näytös sai katsojat paikalle houkuteltua paikalle ja perjantai-iltana oli aistittavissa pikkujoulutunnelmia. Taskumatteja, taskumatteja… Olin taas hieman skeptisellä mielellä liikenteessä. Jälkeenjäävät myytiin taas niin nopeasti, että tämä herätti epäilykseni. En meinaan ihan täysin pitänyt Kaspar Hauseristakaan suurestä hypestä huolimatta (tosin en nähnyt kuin toisen […]

Kun seuraa teattereita sosiaalisessa mediassa, pitäisi muistaa sielläkin lukea postattuja palautteita yhtä kriittisesti kuin lehtien arvosteluja. Tapanahan on laittaa esille ainoastaaan ne positiiviset palautteet ja näin ollen luoda seuraajille joskus jopa ”valheellista” kuvaa. Mutta kyseessähän on mainonta. Niitä ”rakentavia palautteita” täytyy sitten etsiä omin päin. Se ei tavallaan kehitä teatterin katsojia edes olemaan kriittisiä. Kaikki vaan […]

… on mun ikioma tie, ja se mut vie” Suurin piirtein näin se meni. Pahoittelen huonomuistisuuttani, etten muista sanoja tarkalleen.. Joka tapauksessa, kuljen lähes päivittäin metrolla. Mutta tänne teatteriin, kuljen bussilla. Herttoniemestä pääsee suoraan Studio Pasilan ovelle. En ajatellut asiaa vielä menomatkalla, mutta paluumatkalla en voinut olla seuraamatta vieressä kulkevaa metrorataa…Kalasatama, Kulosaari, Herttoniemi.. Joku muukin on […]

  ”Esitys paljastaa klovnin meissä jokaisessa.” Totta. Kun klovnimaskit poistetaan jää jäljelle suora totuus. Elämä on surkuhupaisaa. Kaikki haaveet, epäonnistumiset ja rakkauden palvonta on loppupeleissä todella huvittavaa. Kuinka tosissaan me ollaan. Toisin sanoen, olet oman elämäsi pelle. Lokki on komedia. Kuulin tämän radiosta. En ole koskaan ennen tehnyt näin, mutta tällä kertaa päätin lukea näytelmän […]

Koskettavuus. Fakta. Ajankohtaisuus. Ahdistus.   Ei uskoisi, mutta näin toisaalta yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan teatterikokemus, joka jättää väistämättä jäljen kehen tahansa. Ja näin kyseessä onkin tämän teatterivuoden kohokohtia. Olin tätä edeltävänä iltana Kansallisteatterissa katsomassa Nummisuutareita suurella näyttämöllä, joten kontrasti tähän oli uskomattoman suuri ja hieno. Toki myös tarinan tasolla. Tälläisen teatteritarjonnan laajuus jää valitettavasti suurelta yleisöltä täysin huomaamatta. Huomio […]