Lähdin viime tiistai-iltana teatteriin lastenkengissä. Kyseessähän oli Helsinki Dance Companyn lähinnä lapsille suunnattu tanssiteos. Esitystä suositellaan kuitenkin kaikille yli 5-vuotiaille. KooKooKooKooKoo… ”Oppineita mietteitä keijujen (ja muiden henkiolentojen) ymmärtämiseksi.” Täällä Helsingin satukaupunginosassa kun asustelee, niin henkiolennot on aina jotenkin läsnä. Joten mielenkiinnolla odotinkin jotain oppivani. Teos kulkee kronologisesti viikonpäivien mukaan, joilla jokaisella on oma keijunsa tai […]

Syyskuun toinen #kerrankuussateatteriin tapahtui lauantaina 27.9. Vuorossa oli Helsingin Kaupunginteatterin Ladykillers – Sarjahurmaajat. Tarina lähtee hieman vaisusti liikkelle ja ensimmäisen kohtauksen aikana ehdin jo miettiä, että oliko tämä siis todella musta farssi? Mustaa huumoria ja niitä hurmaajia, kun saa odotella turhan kauan eikä vitsit silloinkaan vielä oikein kunnolla kanna. Nopeasti kuitenkin hurmaajajoukon saavuttua näyttämölle farssi […]

Tämä syksy lähti käyntiin pääkaupunkimme toisella Vanja-enolla Kansallisteatterissa 19. Syyskuuta. Olin todella täpinöissäni, koska edellisesta teatterivierailusta oli jo niiin pitkä aika ja pidän Tsehovin näytelmistä erityisesti. Oli perjantai-ilta, joten olin taas yksin edustamassa nuorisoa. Tosin kansallisteatterissa näin on ihan arki-iltoinakin. Mitä en oikein ymmärrä. Lippuhinnat kun ovat hyvin kohtuulliset. Missä vika? Kuitenkin. Kirjoitan tätä nyt […]

Lähtökohdat ovat siis nämä. Olen keskiverto kansalaista ahkerampi teatterissa kävijä ja reilu vuosi sitten päätin, että pyrin käymään teatterissa kerran kuussa. Nyt se on jo vähintään kerran kuussa. Teatteri vie mennessään, niin se vain on. Halusin kuitenkin jonkin keinon, jolla purkaa näitä kokemuksiani ja päätin alkaa kirjoittamaan niistä. Itseäni varten ainakin. Ensimmäisen kerran olen teatterissa kuulemma […]