Ihanat ihmiset

Tästä on nyt yli viikko kun näin Q-teatterin Ihanat ihmiset, joten siitä kirjoittaminen tuottaa jo hieman vaikeuksia. Tämä kun taisi olla muutenkin liian vaikea tapaus meikäläiselle. Twiittasin näytöksen jälkeen, että ”omituisen hieno tapaus”,  ja se kuvastaa aika hyvin edelleen tunteita. En edelleenkään ymmärrä ihan kaikkia asioita mitä näin.  Ja jollain tasolla liikuttiin niin samoissa teemoissa (tavallaan) kuin Einsteinin rikoksessa, että pohdintaa oikeasta ja väärästä ja ihmisyydestä on tullut tässä nyt yllin kyllin eteen.

Se, että pääosassa oli kerrankin menestynyt pariskunta, jotka muiden silmissä näyttävät ihanilta ihmisiltä ja joille lopulta käy huonosti, oli mukavaa vaihtelua. Tosin eihän tässä kenellekään hyvin käynyt.

Tarina kietoi mukaansa todella nopeasti ja kerrankin myös väliaika pääsi ihan yllättämään. Jännitys säilyi myös loppuun asti. Se mikä oli myös yllättävää oli, että yleisön ikähaarukka oli todella laaja.

Tämä oli nyt todella huono kirjoitus ja paremman olisi tämä ”omituisen hieno tapaus” kyllä ansainnut.

-R