The first one

Sinkkuna oon viihtyny nyt reilun puolitoista vuotta ja kaikenlaista oonki tässä ajassa ehtiny kokea. Tän blogin kirjottamisen päätin nyt aloittaa tyttökaverien pienestä painostuksesta, tosin on mun mielessä aiemminki käyny tällasen perustaminen. Täällä tulee todennäkösesti oleen sellasta sisältöä mitä en halua mun tulevan seurustelukumppanin (ai mikä oli..?) lukevan, ainakaan kaikkea! Joten tästä syystä haluan pysyä anonyyminä ainakin toistaiseksi. Tinder on ollut suuressa roolissa viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa seikkailuissa ja loppua näille seikkailuille ei ole vielä näkyvissä. Sosiaalisessa mediassa ja sen ulkopuolella mulle tapahtuneille jutuille on naurettu lattialla kippurassa ja vedet silmissä, joten ajattelin jakaa osan jutuista julkisesti. Useat seurustelevat ystäväni ovat kehottaneet blogin perustamiseen, koska mun villit sinkkujutut kuulemma piristää niiden kotihiireilyä.

Yleistä on, että seurustelukumppani löytyy jonkin yhteisen yhdistävän tekijän kautta esimerkiksi koulusta, työpaikalta tai harrastuksen parista. Nykypäivänä uusien ihmissuhteiden ja tällaisten mahdollisesti seurusteluun johtavien kontaktien luominen tuntuu olevan aiempaa hankalampaa, miksi? Voiko Tinder olla osasyynä tälle? Ihmissuhteista on tullut kertakäyttöisiä ja aina vaan havitellaan parempaa. Kumppanille asetetaan luettelo täytettävistä kriteereistä ja hänen statuksellaan pyritään pönkittämään omaa egoa. Tinderissä pareja ei lasketa enää kymmeninä vaan satoina ja treffejäkin on muutamien sijaan jo kymmeniä takana. Kyllä tällaisessa paljoudessa väkisinkin iskee valinnanvaikeus. Valinnanvaikeuden lisäksi sumenee oikeat kumppaninvalintakriteerit ja sadat matchit ovat vain suurta massaa. Tinderissä tuskin voi myöskään välttyä näiltä hieman epäasiallisilta ehdotuksilta ja siitäkös vasta riemu repeää, kun tuntemattomalta tyypiltä pärähtää snapchatin näyttöön oikein rehellinen ja mitään peittelemätön dickpic!

Toisinaan (aika usein) sinkkuelämä ei kuitenkaan ole niin villiä ja mukavaa ja kaikkea kuin voisi kuvitella. Joten te jotka elätte onnellisessa parisuhteessa, pitäkää siitä kiinni! Vain jos se oikeesti tuntuu hyvältä ja jos näin ei ole niin sitten voin täysin sydämin suositella sinkkuelämää! Yksinäisinä iltoina olohuoneen valkoinen matto saattaa saada uutta väriä punaviinistä tai suklaasta, mutta se on ihan ok. Aina voi perustella itsensä hemmottelulla, kun onhan tää elämä sinkkuna toisinaan aika raskasta ja sydänsurut (lue: morkkikset) toistuvia. Onneksi mulla on ihania ystäviä, jotka tuo valoa tähänki synkkään sinkkuyksinäisyyteen! (vaikka ei niiltä hirveesti hellyyttä irtoa)    

large-6.jpg

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *