Nuuksio

Eräs kesäinen lauantaipäivä eikä mitään tekemistä. Eväsreppu selkään, koira pitkään hihnaan ja metsään. Nuuksion kansallispuistoon on Helsingistä noin puolen tunnin ajomatka. Olin valmistautunut kuulopuheiden perusteella suuren ihmispaljouteen ja jonossa kulkemiseen. Ihmetys olikin melkoinen, kun saimme kulkea reittimme ihan rauhassa muutamaa vastaantulijaa lukuunottamatta. Toki teltta- ja nuotiopaikat olivat varsinaisia muurahaispesiä, mutta reitillä sai olla ihan omassa yksinäisyydessään. Tehtiin oma yhdistelmä korpin- ja haukankierroksista, joten matkaa tuli yhteensä noin 12 kilometriä. Reitit olivat todella helppokulkuisia, joten hikoillakaan ei juuri tarvinnut. Maisemat toki kalpenevat kovasti esimerkiksi Herajärvenkierrokselle, mutta betoniviidakkoon erittäin mukavaa vaihtelua nauttia hiljaisuudesta kivenheiton päässä Helsingistä. Ja näyttivät koritkin olevan sen verran täynnä kanttarelleja, että jo niidenkin takia kannattaa matka taittaa. Retkilounas valmistettiin jyrkällä kallionkielekkeellä lampimaisemaa ihaillen. Ei ollenkaan hassumpaa.

Luontoa alkaakin olla jo kova ikävä. Olen tehnyt muutaman viikon todella pitkiä työpäiviä, joten vapaa-aika on lähinnä mennyt nukkuessa. Onneksi kohta palataan taas normaaliin rytmiin. Koirakin on evakossa kylpyhuoneremonttia, joten pitkiä iltalenkkejäkään ei ole tullut tehtyä. Ihaniin kesämuistoihin on kiva palata, kun alkaa kaupunkiarki liikaa ahdistamaan.

nuuksio.jpg

nuuksio2.jpg

nuuksio3.jpg

nuuksio13.jpg

nuuksio4.jpg

nuuksio5.jpg

nuuksio7.jpg

nuuksio6.jpg

nuuksio10.jpg

nuuksio9.jpg

nuuksio11.jpg

nuuksio12.jpg

kulttuuri matkat

Luodolla

Pieni venematka, jonka aikana kerkeää tuskin kissaa sanoa. Hullun hintainenhan se matka on, mutta laiturin päässä odottaa aarre. Aarre, jota vain kesäinen aurinko hellii. Syksyn tullen, kun lehdet alkavat hiljalleen putoilla, ovet sulkeutuvat ja talvella se on vain suloinen muisto. Kevään korvalla vesibussien liikennöintiä alkaa taas kovasti odottamaan.

Syy, jonka vuoksi aloin vakavasti harkitsemaan veneen ostamista. Onkohan veneiliöiden ravintolat aina näin huippuja? Kyseessä on siis yksi Helsingin ehdottomista helmistä Liuskaluodolla sijaitseva Skiffer. Toki maakravuille on omansa Erottajalla, mutta onhan merellisessä ympäristössä ihan oma tunnelmansa. Huippuhyviä pitsoja, joita myös tuttavallisemmin liuskoiksi kutsutaan. Merituulen hulmuttaessa tukkaa, syöden tajuttoman hyvää ruokaa. Onko mitään parempaa? No on – kyytipojaksi sai ihanan muiston keväiseltä Italian matkalta. Hugo – vahva suositus. Mitä oivallisin paikka juhlia uutta työpaikkaa.

skiffer.jpg

skiffer3.jpg

 

koti ruoka-ja-juoma