Omin käsin

Onnea on kyllä totisesti ollut viime aikoina ostosrintamalla. Olen jo pidemmän aikaa kiristellyt hampaitani vanhojen pinnatuolien hintojen kanssa. Tuolien hinnan päälle kun tulee kuitenkin vielä lisäksi maalien hinta. Kuinkas ollakaan toisen roska on totisesti toisen aarre, sillä viime viikolla meille muutti kahden tuolin sijaan kolme, ja vielä ihan ilmaiseksi. Huippua! Siinä riittääkin lopuille lomaviikoilla puuhaa hiomisen ja maalamisen merkeissä. Kunhan ne ehdin jossakin vaiheessa pitää. Hyvä harjoitus ennen ruokapöydän kimppuun käymistä.

Sen sijaan onnea ei ole kyllä muuten ollut matkassa. Viime yön aikana lähti molempien pyörät pitkäkyntisen matkaan. Omaa tyhmyyttä tietenkin jättää jopo ulos pyörätelineeseen, mutta harmittaahan tuo silti vietävästi. Tunnearvoa kun ei voi kuitenkaan korvata rahassa. Toivottavasti joku antaa hienosti palvelleelle pinkille jopolleni uuden hyvän kodin. Hitsi, että harmittaa!