Minä
Olisiko taas aika ottaa katsaus minuun täällä ruudun toisella puolella. Tiedätkin jo, että olen kokenut suuren surun, jonka myötä elämän arvot ja järjestys ovat menneet uusiksi. Yritän kuitenkin elää päivän kerrallan, ja opetella taas nauttimaan jokaisesta hetkestä. Vaikka se oikea onnellisempi minä on edelleen hiukan kadoksissa, voisin kertoa taas muutamia murusia itsestäni.
Kiihdyn nollasta sataan sekunnin sadasosissa niin hyvässä kuin pahassa. Innostuessani jostain asiasta se pitää tehdä heti ja täysillä. Saatan esimerkiksi keksiä aamun pikkutunneilla muuttavani pääkaupunkiseudulle, ja ennen kuin huomaankaan, on tavarat pakattu ja muutettu toiselle puolelle Suomea. Suuttuessani puolestaan ajalla ja paikalla ei ole väliä. Huudan vaikka suoraa kurkkua esimerkiksi yöllä keskellä Mannerheimintietä. Koen välillä asuvani hieman väärässä maassa temperamenttini kanssa.
Haluaisin yli kaiken hylätä kolkon Pohjois-Helsingin ja suunnata Kallion ”vehreille vesille”. Lähellä kirpputoreja, kahviloita ja keikkapaikkoja tunnen todellakin olevani elossa. Tämä toteutuu toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.
Olen aina ehdottoman oikeassa asiassa kuin asiassa, vaikka en tietäisikään kyseisestä asiasta mitään. Itsepäisyys ei tietenkään ole pahe.
Rakastan tehdä asioita käsilläni. Tästä syystä omistan myös erityisen paljon arpia kämmenissäni. Kiitos intohimoisen ruokaharrastuksen ja uunin ylävastuksen.
Kiinnostuttuani valokuvauksesta huomaan myös ajattelevani yhä useammin elämää valokuvina. Yleisin lauseeni taitaakin nykyään olla: ”Vitsit tästä sais hienon kuvan”. Onneksi nykyajan kamerat ovat suhtpieniä ja helppokäyttöisiä. Paras kaveri kulkee koko ajan mukana.
Lohtu löytyy musiikista. Kliseistä, mutta niin totta. Ennen se toimi lähinnä taustameluna kiireen keskellä, mutta nyt livekeikkojen hienouden tajuttuani, huomaan usein tukeutuvani sanoituksiin vaikeilla hetkillä. Lohduttavaa ajatella, että joku jossain on oikeasti käynyt läpi samoja asioita.
Olen ikuinen taivaanrannanmaalari. Vielä kun joku antaisi sen mojovan viimeisen potkun persuuksille, ja alkaisin toteuttamaan myös niitä isoja haaveita.
