Huominen oli todellakin huomenna perjantai-iltana Virgin Oilissa. Löytyihän lavalta lopulta ihanan Karri Koiran lisäksi jopa hieman päihtynyt Tiki Tikkanenkin. Eturivissä oli huippumeno, vaikka keikka ei loppuunmyyty ollutkaan. VilleGallen asu oli myös aika fäijönii. Eilen kaivelin jopon varastosta kesälaitumille, ja karautettiin nauttimaan ihanasta säästä Tikkurilaan. Puisto, musiikki, viileät juomat ja aurinko, mitäpä ihminen muuta oikeastaan tarvitsekaan.
Isän laittama ruoka lapsuudessa oli varsin harvinaista herkkua. Yleensä tämä herkku oli keitetyt perunat ja jauhelihakastike, jota meillä kutsuttiin murukastikkeeksi. Äiti toki laittoi monenlaista ja maalaista ruokaa, mutta isän kokkailut ovat jääneet erityislaatuisina mieleen. Vanhempien parin vuoden takaisen eron myötä on isästä kuoriutunutkin jo varsinainen mestarikokki. Uusi jopa pakonkin sanelema asennoituminen ruuanlaittoon ei siis välttämättä ollutkaan kovin huono juttu. Isän ruokakokeilut saivat myös minut eilen hullunkiilto silmissä koluamaan lähimetsän antimia, jos Helsingissä nyt tuota pientä maaplänttiä voi edes metsäksi kutsua. Hartaan etsinnän jälkeen sainkin pienen saaliin. Nokkoset kattilaan ja maut säilöön talvea varten. Keittovesi kannattaa muuten myös säästää kasteluvedeksi kukille.
Nokkoskeitto: sipulia/valkosipulia/suolaa/pippuria/ryöpättyjä nokkosia/kookoskermaa/limeä/katkarapuja