Huomasiko joku viime lauantaiyön pienen ukkosmyrskyn? Joo niin mekin. Oltiin nimittäin keskellä metsää. Tarkemmin sanottuna keskellä Sipoonkorven kansallispuistoa. Ei ehkä paras paikka nautiskella kaatosateesta ja päällä jylläävästä ukkosesta. No ihan hyvä saada välillä esimakua luonnossaretkeilyn kääntöpuolista. Aina ei paista aurinko, aina ei myöskään pysy kuivana. Aina ei ihan tiedä missä on, aina ei ihan kaikki tarvittava ole mukana. Aina myöskin oikea polku lopulta löytyy ja kyllä se sadekin aikanaan loppuu.

Pieni ohjeenpoikanen puistoon aikoville kuitenkin. Reittiopasteet Sotungin luontopolulla ovat tällä hetkellä hyvin puutteelliset kunnostustöistä johtuen. Varaa riittävästi valoisaa aikaa reitin kiertämiseen. Meillä se meinasi muutamasta harhaankävelystä johtuen loppua hieman kesken. Onneksi loppupätkän merkeissä oli paljon valkoista. Hehkui kivasti säkkipimeässä metsässä. Lähestyvää ukkosrintamaa oli kuitenkin mukava ihastella korkealla kalliolla. Täytyy antaa Sipoonkorvelle vielä uusi mahdollisuus. Tämä reissu ei ihan vakuuttanut.

Toinen juhannuksen pikkuvaelluksista talsittiin Ilomantsissa Petkeljärven kansallispuistossa. Kuikan kierros on 6,5 kilometriä pitkä melko helppokulkuinen reitti. Korkeuseroja löytyy, mutta polku on erittäin hyvässä kunnossa. Reitti tarjoaa kulkijalle upeita harju- ja järvimaisemia. Suota ja pitkospuita unohtamatta. Nuotiopaikkaa ei reitin varrelta löydy, mutta luontotuvalla voi lopuksi paistaa makkarat tai juoda nokipannukahvit. Yksi taukopaikka oli ennen puoltaväliä, jossa oli näppärä nauttia oman eväsrepun antimista. Punkkeja löytyi etenkin miesväestä melkoisesti, joten pieni varoituksen sana niistä. Mutta antakoon kuvien puhua puolestaan. Suosittelen upeaa kierrosta lämpimästi.