Rodoksen kaupunki

Pari ekaa päivää vietettiin hotellilla auringosta ja ruuasta nauttien, mutta sen jälkeen alkoi sisäinen turisti vihdoin herätä. Rodoksen saarella on yllättävän toimiva bussiverkosto, jota pystyimme hyödyntämään näppärästi lähimmän pysäkin sijaittua kirjaimellisesti kivenheiton päässä huoneen ovelta. Bussit ovat isoja, joten rattaatkin mahtuvat kätevästi mukaan. Ilmastointikin löytyy, joten matkaan voi lähteä myös keskipäivän paahteessa. Aikataulu on tosin välimerelliseen tapaan lähinnä suuntaa antava. Bussi tuli yleensä ainakin kymmenen minuuttia myöhässä.

Ensimmäiseksi retkikohteeksi otimme neljänkymmenen minuutin bussimatkan päässä sijainneen saaren pääkaupungin – Rodoksen kaupungin. Lysti kustantaa 3,5 euroa suuntaansa. Pääteasema sijaitsee aivan vanhankaupungin porttien tuntumassa, ja samalta asemalta pääsee taas takaisinpäin. Valtavan kaunis vanhakaupunki on yksi Unescon suojelukohteista. Olisin voinut jatkaa muurien ja tornien tuijottelua päiväkausia. Polttavan kuuma aurinko ajoi meidät kuitenkin etsimään helpotusta jäätelön merkeissä. Onneksi italialainen gelato on rantautunut jo ympäri maailmaa. Ei mikään virkistä kuumana kesäpäivänä paremmin kuin kipollinen täyteläistä pistaasigelatoa. Ja kun nälkä alkoi iltapäivällä kurnia löytyy pita gyroksia onneksi edullisesti lähes joka kulmalta. Pikkuneiti veti ruuan päätteeksi pienet päikkärit, ja hieman isommat neidit nauttivat ehkä parhaimmat mojitot ikinä. Retken lopuksi tehtiin vielä täsmäisku alennusmyynteihin. Voi Bershka, Bull and Bear ja Terranova voisitteko vihdoin rantautua jo Suomeenkin!