Hyvää huomenta
Sain lapsena kuulla kohtuullisen usein sanonnan: ”Illan torkku ja aamun virkku se talon pystyssä pitää, illan virkku ja aamun torkku se talon kaataa.” Tällä mantralla ilmeisesti yritettiin epäonnistuneesti keikauttaa yhteiskunnan kannalta kieroutunut, mutta itselleni luonnollinen unirytmi lähemmäksi työssä käyvien vanhempieni rytmiä ja hillitä aina iltaisin kiihtyvää vauhtiani.
Noistä infantiileistä vuosista alkaen olen ollut ihminen, joka on lämmennyt ja heräillyt vasta hämärän saapuessa ja toitottanut kuinka ihminen on luovimmillaan vasta kello yhdeksän jälkeen illalla. Ja koska olen myös aina arvostanut luovuutta lähestulkoon yli kaikkien muiden inhimillisten ominaisuuksien, olen todistanut elämäni aikana huomattavasti useampia alkuyön tunteja kuin aamun sarastuksia. Aamuvirkkuja ihmisiä olen pitänyt epäilyttävän järkevinä ja pedantteina epänautiskelijoina.
Näin ajattelin, kunnes otin ja täytin kolmekymmentä vuotta, noin reilu vuosi sitten. En tiedä tapahtuiko hormonitoiminnassani tuolloin jokin persoonallisuuden mullistava muutos vai ottiko lapsuuteni aivopesuloru näin kauan vaikuttaakseen, mutta yllättäen raikkaan neitseelliset aamut alkoivatkin tuntua myöhäisillan tahmaavia tunteja huomattavasti vetovoimaisemmilta. Tuntui kuin olisin valloittanut täysin uuden maailman. Varhaiset aamut! Miten hurmaavan puhdasta, eteerisen kaunista ja toivon täyttämää kaikki silloin onkaan. Yksi kiehtova piirre aikaisissa aamuissa on se, että joka kerta tuntuu kuin olisin löytänyt jotain arvokasta ennen muita. Maailma ja kaupunki ovat kuin pikkuisen enemmän vain minulle kuuluvia ja mahdollisuuksien buffet notkuu täytenä ja runsaana edessäni.
Ah, voisin jatkaa aamufiilistelyitäni vaikka kuinka pitkään, mutta ehkä tämän kohtuuttoman pitkän intron ja henkilökohtaisen unirytmihistoriikkini jälkeen menen vihdoin asiaan. Tarkoituksenani oli nimittäin nykyisenä aamurakastajana jakaa kanssanne lempiaamutoimeni, joiden olen todennut antavan raikkaan, puhdistavan ja voimauttavan alun päivälle. Uskon että aamun aloitus määrittää pitkälti sen, millaiseksi päivä tulee muodostumaan. Ihan jokaista aamua en näin rituaalimaisesti käy läpi, mutta pyrin kyllä rauhoittamaan päivän ensimmäiset hetket mahdollisimman usein alla kuvatulla tavalla.
Heti herättyäni juon ison lasillisen yön yli hapettunutta vettä, pesen hampaat ja huuhtelen kasvot ja korvat kylmällä vedellä. Mikäli ikkunat ovat olleet yön kiinni, avaan ne ja annan raikkaan ilman tulvia asuntoon. Seuraavaksi herättelen mielen ja kropan 10-30 minuutin venyttelyllä tai joogalla. Televisio ja tietokone kannattaa ehdottomasti pitää kiinni, ei ole hyvä idea saastuttaa mieltään heti aamusta ahdistavilla uutisilla ja muulla mediahälyllä. Joogan päätteeksi teen viiden minuutin meditoinnin. Miltä tänään tuntuu? Mitä odotan tältä päivältä? Mitkä ovat prioriteettini? Tämän jälkeen siirryn keittiöön. Ennen syömistä sujautan muutaman tipan fytoplanktonia kielen alle, josta se imeytyy tehokkaasti ja antaa heti kropalle mukavasti ravinteita ja energiaa. Seuraavaksi valmistan fiilikseen sopivan aamupalan, surautan blenderissä itselleni tuhdin smoothien, viipaloin hedelmiä, keitän kananmunan tai valmistan hirssistä tai tattarista ja marjoista tai hedelmistä lämmittävän aamupuuron. Syötyäni ja pukeuduttuani olen mieli ja kroppa tasapainossa valmis uuteen uljaaseen päivään.
Mikäli aamusi tuppaavat olemaan pääasiassa kofeiinin, kiireen ja painomusteen tuhrimia, niin suosittelen testaamaan välillä ihan arkenakin hieman harmonisempaa käynnistystekniikkaa. Jokainen herääminen on kuin uusi syntymä, ja aamulla jos joskus kannattaa itselleen tarjota huomiota ja parhaat eväät uuteen alkuun.
Menkää siis ja tehkää aamuistanne kauniita.
♥ Virpi