Kultani, karamelli

Olen lähes koko imetysajan potenut kovaa makeanhimoa, joka ei ole ottanut laantuakseen, vaikka olen syönyt monipuolisesti ja pyrkinyt takaamaan, että myös omaan käyttööni jäisi tarpeeksi ravintoaineita. Erityistarkkailussa ovat olleet esimerkiksi proteiini ja hyvät rasvat, joiden puutos voi johtaa juurikin korostuneisiin karkkihaluihin.

 

Toki mielihalujen takaa voi löytyä muitakin syitä, kuten kirjoittelin taannoin Hirveet himot -postauksessani, mutta itse epäilen omalla kohdallani jotain imetyksestä johtuvaa lievää ravinnevajetta.

 

Koska tulen tarjoilemaan beibilleni rintamaitoani todennäköisesti vielä melko pitkään, ainakin kahdeksan kuukautta, ja koska en toistaiseksi ole saanut eliminoitua karamellikuumeilujani, olen pyrkinyt parhaani mukaan suhtautumaan karkkeihin ennemminkin hyviksinä kuin pahiksina. (”Rakasta vihamiestäsi”, ja niin edelleen.)

 

Muistamisen arvoista on nimittäin se, että hyvinvointiimme vaikuttaa yhtä lailla se, miten suhtaudumme ruokaan, jota nautimme, kuin se, minkälaisilla ravintoarvoilla ladattuja ruokia sisuksiimme upotamme.

 

En tietenkään tarkoita, että olisi aivan sama mitä ruokaa syömme, kunhan kuvittelemme sen tekevän meille hyvää, vaan että sen kerran, kun olemme valinneet herkutella esimerkiksi karkeilla, kannattaa meidän todella ajatella niiden tekevän meille hyvää ja tuottavan nautintoa, kuin potea huonoa omaatuntoa ja soimata alitajuisesti itseämme repsahtamisesta.

 

Laita siis jokainen nauttimasi karkki suuhusi rakkaudella ja todella nauti, kuten eräs viisas nainen vastikään muistutti minua.

Karkkimaailmassa seikkailuni on uuden rakastavamman ja rennomman suhtautumistavan lisäksi johtanut myös siihen, että olen jälleen kunnostautunut kotimakeisten valmistuksessa. Viimeisin menestystarina tapahtui Snickers-imitaation merkeissä.

 

Näihin suklaapatukoihin on muuten harvinaisen helppoa suhtautua rakastavasti.

 

”Raaka Snickersit” (noin 6 patukkaa)

Sisus:
1 dl manteleita
2 dl maapähkinöitä
2 dl taateleita
noin 10 tippaa English Toffee -steviaa
½ tl aitovaniljajauhetta
Hyppysellinen suolaa

Hienonna mantelit, maapähkinät ja paloitellut taatelit rouheeksi. Lisää toffeenmakuista steviaa, vaniljajauhetta ja suolaa. Maistele ja lisää tarvittaessa jotain mausteista. Muodosta taikinasta patukoita ja aseta uuninpellille. Kuivata patukoita yön yli kuivurissa tai noin 40-asteisessa uunissa uuninluukku raollaan.

 

Mikäli haluat herkkusi valmiiksi nopeammin, etkä edellytä patukoittesi täyttävän raakaruuan kriteereitä, voit paistaa patukoita noin 150-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. (Lisää snickers-makua saat paahtamalla osan pähkinöistä nopeasti kuivalla pannulla ennen taikinan valmistusta.) Ota patukat uunista jäähtymään ja valmista sisuksen toffee.

 

Toffee:
4 rkl kotimaista hunajaa
3 rkl maapähkinävoita

Raakaversiossa sekoita hunaja ja itse tekemäsi maapähkinävoi (kaupan valmiit, jopa luomulaatuiset ovat yleisimmin kuumennettuja) ”toffeeksi” ja levitä patukoiden päälle. Itse halusin täytteestä sitkeämpää ja toffeemaisempaa ja valmistin sen kuumentamalla. Annostele tällöin hunaja paistinpannulle ja lämmitä sitä lieden keskilämmöllä (noin kolmosella) jatkuvasti sekoittaen, kunnes hunaja alkaa vaahdota. Jatka vaahtoutuvan hunajan hämmentämistä pari minuuttia. Ota pannu liedeltä ja lisää maapähkinävoi. Sekoita seosta, kunnes se alkaa paksuuntua. Levitä toffee patukoiden pinnalle ja laita ne hetkeksi jääkaappiin ennen suklaakuorrutusta.

 

Suklaakuorutus:
2 dl raakakaakaomassaa
2 rkl agave-siirappia
Ripaus aitovaniljajauhetta
Ripaus suolaa

Raasta tai paloittele raakakaakaomassa pieniksi paloiksi ja sulata suklaa lämpimässä vesihauteessa nestemäiseksi. Sekoita loput ainekset ja levitä vielä lämmin suklaa nopeasti patukoiden päälle. Laita patukat jähmettymään jääkaappiin.

Maistele ja nautiskele.

♥ Virpi