Olen joskus kaavaillut postaussarjaa nimeltä Enkeliruuat, joka sisältäisi kaikkea upottavan ihanaa, pehmeää ja ilmavan kevyttä syötävää. Tosin enkeli-sanalla leimautuisin oitis hc-hihhuliksi, joten ehkä reseptit olisi parempi nimetä vaikka Hattarapilvien päällä hyppelehtivien valkoisten angorapupujen ruuiksi. Silloin olisin vain outo satumaailmaan hassahtanut kolmekymppinen täti. Mikä ei toki olisi ihan täysin lukijan harhaan johtamista.

Olisi juttusarjan nimi sitten mikä tahansa, löytyisi sieltä ehdottomasti seuraava resepti: Vispihunaja. Vaniljainen vispihunaja. Tai Vispattu vaniljahunaja. En osannut päättää kumpi nimi kuulostaa herkullisemmalta ja antaa eniten arvoa tälle herkulle.

Vispattu vaniljahunaja aka Vaniljainen vispihunaja

(2dl)

1 dl juoksevaa kotimaista hunajaa

1 dl kovaa, kristallisoitua kotimaista hunajaa

¼ tl aitovaniljajauhetta

Annostele molemmat hunajat blenderiin ja sekoita alhaisella tai keskinopeudella (itse käytin Vitamixin hitainta nopeutta). Anna blenderin käydä noin 10-15 minuuttia, riippuen hieman koneen tehosta. Huomaat kuinka seos vaalenee. Voit tarvittaessa sammuttaa laitteen välillä, jotta se ei ylikuumene. Lisää lopuksi aitovaniljajauhetta ja sekoita. Kaada seos puhdistettuun ja kuivaan lasipurkkiin. Säilytä suljettuna huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Kylmässä vispihunaja jähmettyy hieman.

Kyseinen samettiseos sopii niin levitteeksi aamupalapöytään, lisukkeeksi jukurtin sekaan, leivonnaisiin, hedelmien kera nautittuna tai suoraan suuhun lusikoituna. En epäile hetkeäkään, ettetkö keksisi sille käyttöä.

Meillä levitettä nautiskeli aamulla riisikakun päällä eräs iloisesti kujertava pieni enkelipupu, joka tarjoilun päätyttyä tosin sai sen verran mahtipontiset raivarit, että mietin kyseisen kaman olevan ehkä sittenkin turhan syntisen hyvää lukeutuakseen enkeliruuaksi. No mutta, kokeile itse, ja katso nouseeko siivet selkään vai sarvet päähän.

♥ Virpi