“En oo koskaan juonu maitoa. Enkä juo.”

Kyseinen lause on tuttu eräästä vanhasta maitomainoksesta, jossa kyseisen repliikin möläyttää suhteellisen kurjan näköinen hampaaton ja harvahiuksinen mieshenkilö. Pitkälti sama lause kuului usein myös omasta suustani joskus 2000-luvun alkupuolella, jolloin kaveriporukoissamme oli usein tapana pelata “En ole koskaan” -seurapeliä. “En oo koskaan juonu maitoa” -lause toi yleensä pisteet kotiin ollessani lähes aina seurueen ainoa, joka ei ollut ikinä kulautellut alas edes yhtä kokonaista lasillista maitoa.

Ja totta se on. En ole koko ikäni aikana kaatanut sisuksiini lehmänmaitoa – paitsi kerran muskarissa muutaman hörpyn tarhatädin pakottamana. (Huh, punaiset muovimukit aiheuttaa edelleen vilunväreitä.) Äitini mukaan olin lapsena kertonut, että mielestäni maidon tekee vastenmieliseksi tieto siitä, että kyseinen lillinki tulee lehmän tisseistä. Omien muistikuvieni mukaan maito vain yksinkertaisesti maistui niin pahalta, ettei sitä kyennyt saattamaan suuhunsa saati nielaisemaan. Ja samalla maidottomalla tiellä mennään edelleen.

Mutta toisin kuin se vanha maitomainos antoi olettaa, kaikki hampaat ovat edelleen suussa, tukka päässä ja terveys muutenkin kohdillaan.

Itse asiassa terveyteni on mennyt sitä enemmän kohdilleen, mitä enemmän olen karsinut ruokavaliostani pois myös muita lehmänmaitoa sisältäviä tuotteita. Enkä ole tässä(kään) suhteessa lainkaan poikkeuksellinen yksilö. Maito saa yllättävän monen kropan viiraamaan.

Ongelman ydin ei kuitenkaan ole laktoosi, eikä ratkaisu laktoosittoman maitotuotteet, kuten usein luullaan. Ongelman ydin on maidon prosessointi, joka tekee maidosta kaikkea muuta kuin terveellistä. Pastöroinnin myötä maidosta häviävät mm. lukuiset kallisarvoiset entsyymit, joita ilman maito tulee hankalaksi sulattaa. Luontaisen rasvan poistaminen maidosta puolestaan estää maidossa olevien vitamiinien ja mineraalien imeytymisen. Hormoneita ja lääkkeitä täyteen ladatut lehmät tuovat myös oman eksoottisen ja kyseenalaisen kemikaalilisänsä maitoon.

Mielenkiintoista on myös se, että toisin kuin voisi luulla, osteoporoosia ilmenee eniten maissa, joissa maidonkulutus on runsasta, kuten esimerkiksi Suomessa. Maidonkulutus lisää myös limaisuutta ja tulehdustiloja, mikä kannattaa huomioida etenkin flunssa-aikoina ja lapsiperheissä, joissa kärsitään toistuvista räkätaudeista ja korvatulehduksista. Vatsa ja iho-ongelmien kanssa kärvisteleviä kehottaisin myös kokeilemaan maidotonta elämää.

Oma vinkkini lehmänmaitoa rakastaville on siirtyä käyttämään raakamaitoa, jota voi kutsua terveysjuomaksi, toisin kuin prosessoituja maitoja. Kotimainen maidon käsittelyketju on nykyisin niin hygieenistä, ettei pastörointi ole tarpeen. Toinen vaihtoehto on suosia hapanmaitotuotteita, jotka sisältävät maitohappobakteereja, kuten luomupiimää ja maustamatonta luomujukurttia. Tosin nekin aiheuttavat vatsanväänteitä monelle. Tällöin testaamisen arvoinen vaihtoehto on vuohenjuustovalmisteet, jotka sopivat useille lehmänmaitoa hyljeksivälle. 

Maitomaisista nautinnoista pääsee onneksi osalliseksi myös täysin kasvikunnan tuotteista ammentaen. Ja ihan aidosti terveellistä näistä juomista tulee silloin, kun ne on itse valmistettuja. Kalsiumvajeita pelkäävän kannattaa suosia ruokavaliossaan esimerkiksi seesammaitoa, tahinia, nokkosta, basilikaa, persiljaa, tummanvihreitä lehtivihanneksia ja parsakaalta ja tsekata lisää aiheesta esimerkiksi täältä + osteoporoosista mielenkiintoista asiaa täällä.

Mikäli satut elämään sellaisen luulon vallassa, että näiden maitojuomien valmistus olisi vaikeaa, niin saanen tässä suhteessa kirkastaa mieltäsi tiedon valolla ja jakaa kolmen lempimaitoni reseptit. Sen lisäksi, että juomat tekaisee hetkessä, ovat ne todella toimivia raaka-aineita puuroissa, smoothien pohjalla ja leivonnassa, plus niistä saa mukavasti ravintoaineita, eikä lainkaan vatsanpuruja.

Maitojen makumaailmaa voi viilata muun muassa taateleiden, hunajan, aitovaniljajauheen, vaniljauutteen, kanelin ja merisuolan avulla.

Alla olevissa ohjeissani suosittelen liottamaan raaka-aineita muutaman tunnin tai yön yli, mutta maidot onnistuvat myös ihan suoriltaan surauttamalla, mikäli haluat saada valmista heti. Siivilöintiin sopii tiheäverkkoinen siivilä siivilöintipussi tai harsokangas. 

Mantelimaito: 2 dl manteleita, 0,5 l vettä, 3 taatelia, 1 tl aitovaniljaa, ripaus merisuolaa. Liota manteleita  5 tuntia tai yön yli. Liota myös taatelit. Huuhtele mantelit. Lisää blenderiin mantelit, taatelit ja vesi ja aja tasaiseksi noin 30 sekuntia. Siivilöi. Ota ylijäänyt mantelimassa talteen mahdollista myöhempää  leivontaa varten. Lisää mausteet ja sekoita. Kaada juoma tiiviisti suljettavaan pulloon ja säilytä jääkaapissa. Käytä 4-5 päivän sisällä. Ravista ennen käyttöä. 

*Sisältää muun muassa kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, fosforia, tryptofaania, foolihappoa, E-vitamiinia, hyviä rasvoja sekä proteiinia. 

Seesammaito: 2 dl seesaminsiemeniä, 0,5 l vettä, 3 taatelia, 0,5 tl aitovaniljaa, ripaus merisuolaa. Liota kuorellisia seesaminsiemeniä noin 6 tuntia tai yön yli. Liota myös taatelit omassa astiassaan. Huuhtele siemenet. Lisää vesi, siemenet ja taatelit blenderiin. Sekoita täydellä teholla noin 30 sekuntia. Siivilöi. Lisää mausteet ja sekoita. Säilytä jääkaapissa ilmatiiviissä pullossa tai purkissa ja nauti 4-5 päivän sisällä. Ravista juomaa ennen käyttöä.

*Sisältää muun muassa kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä, rautaa, natriumia, tryptofaania, folaattia, K-vitamiinia ja hyviä rasvoja.

Huom! Kuorelliset seesaminsiemenet sisältävät runsaasti kalsiumia, mutta sen imeytyvyys on heikko mikäli siemenet nautitaan käsittelemättöminä. Ennen käyttöä paahda, murskaa tai jauha siemenet morttelilla tai hurauta sieläksi blenderillä, mikä tapahtuu toki luonnostaan seesammaitoa valmistettaessa.

Kauramaito: 2 dl kaurahiutaleita, 0,5 l vettä, 2 rkl hunajaa, 1 tl vaniljauutetta, ripaus kanelia, ripaus suolaa. Huuhtele kaurahiutaleet ja liota niitä puolituntia tai yön yli. Huuhtele hiutaleet uudelleen. Laita kaura blenderiin veden kanssa. Voit lisätä vettä, jos haluat maidosta ohuempaa. Blendaa seosta täydellä teholla noin 15 sekuntia. Siivilöi maito ja ota jäljelle jäävä massa talteen mahdollisia kokkailuita varten. Huuhtele blenderi ja kaada maito uudelleen sisään. Blendaa jälleen ja siivilöi. Lisää haluamasi mausteet. Kauramaito säilyy jääkaapissa 4-5 päivää. Sekoita juoma ennen käyttöä.

*Sisältää muun muassa kaliumia, magnesiumia, fosforia, jodia, tryptofaania, folaattia, karotenoideja. 

Testaa myös näitä maitojuomia:

Cashew-maito

2 dl cashew-pähkinöitä tai muita haluamiasi pähkinöitä, 0,5 l vettä. Liota pähkinöitä yön yli tai käytä sellaisenaan. Huuhtele, blendaa veden kanssa, mausta haluamallasi tavalla, siivilöi ja nauti.

Hamppumaito

2 dl hampunsiemeniä tai muita haluamiasi siemeniä, 0,5 l vettä, 2 taatelia. Liota siemeniä halutessasi yön yli tai käytä sellaisenaan. Huuhtele, blendaa veden kanssa, mausta haluamallasi tavalla, siivilöi, nauti

Riisimaito

1 dl riisiä, 0,8 l vettä, vaniljatanko. Keitä riisiä ja vaniljatankoa vedessä, kunnes riisi on kypsää. Poista vaniljatanko ja blendaa seos. Anna jäähtyä, makeuta tarvittaessa ja siivilöi juoma.

Kvinoamaito

1 dl kvinoaa, 0,8 l vettä. Huuhtele kvinoa. Liota halutessasi yön yli ja huuhtele aamulla uudelleen. Keitä kvinoa vedessä kypsäksi. Kaada blenderiin ja lisää pari desiä vettä. Blendaa ja lisää tarvittaessa vettä. Mausta haluamallasi tavalla ja siivilöi juoma.

Toivottavasti innostut kokeilemaan siementen, manteleiden ynnä muiden lypsämistä ja treenaamaa maitojuomiem valmistusta. Saattaa olla, että juuri sen täydellisen raaka-ainesuhteen ja sopivien mausteiden löytäminen vaatii ensin hieman testailua, mutta kun palaset loksahtavat kohdilleen on lopputulos  – mmm, maitomagiaa. 

♥ Virpi

pst, täällä myös mainio tuore kirjoitus nykymaidon tilasta: murheita maidosta.