Vapun viemää

Ihan mahdoton kevätkutina vatsanpohjassa ja koivissa, eikä meinaisi millään malttaa istua tököttää toimituksessa deskin takana. Haluan kaupungin asfalttipelloille kirmailemaan, ruokakauppojen hyllymetsikköön samoilemaan ja poimimaan vappueväitä huomisiin juhliimme! Lisäksi pitää vielä kekkasta mitä aion pukea päälle, miten laittaa hiukset, miten koristella asunto…Ja ennen kaikkea mitä tarjoilla! Tarkoituksenani oli postata jotain ihania freesejä vappuruokareseptejä iänikuisen pottusalaatin ja nakkien korvikkeiksi, mutta koska minulla ei ole vielä hentoa haisuakaan siitä, millaisia pöperöitä aion juhlapöytäämme ladata, niin täytyy tyytyä jälkikäteisraportointiin.

Vapun aatonaaton pitäisi kyllä ehdottomasti olla lakisääteinen vapaapäivä. 

Tai ehkä sittenkin vain otan pari syvää hengitystä ja palautan mieleeni minimoinnin jalon taidon. Jälleen kerran. Kaiken oheishärpäkkeiden sijaan oleellisinta lienee, että mieli ja sydän hyrisevät harmoniassa ja että emäntä on sonnustaunut ikimuodikkaaseen kokovartalorentouteen, asustanut itsensä ilolla ja kaunistautunut hymyllä. Ja että avantgardististen ruokataideteosten sijaan tarjolla on lämpöä ja läsnäoloa. (Älkää kutsuvieraat säikähtäkö, en aio vastaanottaa teitä teitä alasti hymyillen, ja kyllä aion teille jotain ruokaherkkuja myös tarjoilla. Ehkä jopa hommaan niitä nakkejakin johonkin kukkamaljakon taakse piiloon. 😉

Tässä teille vielä boifrendini tekemä (ja minun avustama) pieni vappuinen video, joka on kevyt muunnelma vappujuhlakutsustamme. Videon myötä haluan toivottaa kaikille teille armaille lukijoilleni iloista ja kaunista vappua! Kevät on ihmisen parasta aikaa. Muistakaa hengittää ja hymyillä. (Pyrin muistamaan saman itsekin)

 

♥ Virpi