Ruokavalio

Ennen kun mä saavuin Koreaan, olin ihan varma, että neljä kuukautta kuluisi kanan ja riisin sekä länsimaisten ravintoloiden antimien parissa. Erilaisten ruokien kokeilu ei oo mun juttu, ja osittain mun ennustukset osuikin oikeaan. Kanaa ja riisiä saa ihan joka paikasta, ja sitä täällä on tullutkin syötyä ehdottomasti eniten. Kuitenkin joku pieni ennakkoluulottomuus mussa on herännyt, ja suuhun on mennyt täysin tunnistamattomiakin ruokia, eikä länsimaisissa ravintoloissa ole tullut käytyä kuin ihan pari kertaa silloin, kun nälkä on ollut älytön, eikä väsymykseltä ole jaksanut olla avoin. Oon kuitenkin aloittanut tän ruokakulttuurin kokemisen aika hillitysti, enkä ole esimerkiksi elävää mustekalaa vielä uskaltanut maistaa. 

Kaikki ruoka jaetaan pöytäseurueen kanssa, ja hyvin tyypillistä on, että ruoka valmistetaan pöydän keskellä olevalla liedellä tai grillillä.

Puikot, lusikat ja paperi löytyy usein pöydän päädyssä olevista laatikoista.

Koululounas. Yliopiston ruokalassa ostetaan ensin ruokalippu automaatista (jossa kaikki lukee tietysti vain koreaksi, joten lipun onnistuu saamaan vain hyvällä tuurilla) tai kassalta (josta löytyy myös englannin kielinen menu, voitto!). Tämän jälkeen miljoonat eri kipposet haetaan linjastolta.

Jännät paikat tuli vastaan, kun buddyt (vaihtareiden tutorit) vei meidät todella perinteiseen korealaiseen ravintolaan. Kaikkea maistoin urhoollisesti, mutta joidenkin ruokalajien kohdalla oli vaikeuksia. Ehdottomaksi lemppariksi nousi kimchipannukakku. Oisterit ja tunnistamattomat ruuat oli niitä vähemmän lemppareita.

Kimchiä (kaalia chilillä höystettynä) ja makgeollia (riisiviiniä). Noiden ruskeiden palojen ainesosat jäivät arvoitukseksi.

Kimchipannukakkua yläkulmassa oikealla.

Perjantai-iltana juhlittiin yhden kaverin synttäreitä, ja mentiin asuntolaa vastapäätä olevaan ravintolaan. Mulla ei ollut mitään hajua mitä me saataisiin syötäväksi, mutta pöytään istuttuamme alkoi tarjoilia kantaa meille taas niitä miljoonia pikkukippoja ruokaa. Lihat grillatiin itse (tosin yksi tarjoilijoista kävi jatkuvasti auttamassa meitä säälittäviä turisteja, jotka eivät osanneet saksia lihaa oikein) keskellä pöytää. En muista ruokalajin nimeä, mutta liha kääritään salaatinlehteen, johon laitetaan myös kimchiä ja muita höysteitä. Oikein hyvää! Tosin vaatteisiin tarttui järkyttävä lihan ja savun haju. Onneksi korealaiset ovat tottuneet hajuun, ja tietävät (toivottavasti) mistä se tulee.

Jee, kauniita kavereita!

Ruokaa alas huuhtomassa tietysti olutta ja sojua.

Tällä hetkellä kaikki ruoka maistuu mun mielestä aikalailla samalta kaikkien mausteiden takia. Mun mausteiden käyttö Suomessa on niin vähäistä, että poikaystävä lisäilee mausteet multa salaa. Mut kyllä mä tähän vielä totun! Ruokakulttuurin omaksuminen jatkuu, katsotaan mitä lautaselta löytyy seuraavaksi!

Pakko laittaa loppuun kuva tutun ja turvallisen Starbucksin ihanasta Cherryblossom White Chocolatesta. Aijai!