Heyri Art Village

Tänään hypättiin tyttöjen kanssa bussiin, ja lähdetiin päiväretkelle Heyrin taidekylään. Kylä sijaitsee vajaan tunnin bussimatkan päässä Soulista, vain kymmenen kilometrin päässä Pohjois-Korean rajasta. Bongasin kohteen Lonely Planetin oppaasta, eikä juurikaan ollut tietoa, mikä meitä määränpäässä odottaisi. Tiesin vain, että se olisi jotain todella erilaista kuin Soulin keskustassa, jotain modernia ja taiteellista.

Kylä oli aikalailla keskellä-ei-mitään, ja koska kasvillisuus on tällä hetkellä kuollutta, ensivaikutelma oli hyvin karu. Mutta kun pääsimme kylän ytimeen ja ymmärsimme kylän ilmapiirin, oli oikeastaan todella vapauttavaa päästä täysin vastakohtaiseen ympäristöön. Heyri on täynnä ihania ja erilaisia kahviloita, ja niissä vietimmekin suurimman osan päivästä. 

Kahviloiden lisäksi käveltiin paljon ympäriinsä. Alue on aika pieni, mutta sisältää paljon nähtävää. Taideteoksia on mitä hassuimmissa paikoissa, joten silmät pitää pitää auki! Kylä koostuu taiteilijoiden kodeista, taidegallerioista ja -museoista, sekä tietysti niistä kahviloista.
 

Meidän ainoaksi museovierailuksi jäi lelumuseo. Kaikista mahtavista nykytaiteen museosta me päätettiin mennä lelumuseoon. Meissä kaikissa taisi sisäinen lapsi herätä, kun nähtiin väritetyt seinät ja kaikki kauniit lelut rivissä. Kylään on mentävä ehdottomasti uudelleen, ja panostettava niihin kunnon näyttelyihin. Bussimatkakin maksoi vain 2100 wonia (vajaa kaksi euroa) ja taittui hyvin kätevästi Hapjeongin asemalta (exit 2), joten kevään tullen, kun luontokin herää uniltaan, on suuntana taas Heyri.

Huomenna pitäisi työstää vähän kouluhommia, blaah. Kuka niitä kaipaa. Täällä koulunkäynti pääsee vähän unohtumaan, koska eihän tänne opiskelemaan tultu. Taidan mennä johonkin lukuisista söpöistä kahviloista, joita lähialueella on. Ehkä siellä strategisen johtamisen työkalut tuntuu vähemmän kurjilta.