Näin sanoo herra Nigel Barker (mm. Amerikan Huippumalli Haussa) kirjassaan Nigel Barker´s beauty equation.

Kirjan viesti on selkeä: olet kaunis kunhan kohtelet toisia yhtä kauniisti kuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan ja loista sisäistä kauneuttasi. Barker ei puhu turhia. Kirjaa on ihana lukea, koska se vakuuttaa sinua omasta kauneudestasi jokaisella sanalla ja kertoo niistä ihmisistä, jotka ovat erityisesti jääneet hänen mieleensä, koska he hehkuvat omaa sisäistä kauneuttaan.

Barkerin sanat saivat minut miettimään. Onko OIKEASTI kaunista olla hoikka vaiko ystävällinen ja empaattinen. Entä ruskettunut vai huumorintajuinen? Siinäpä se. Rupesin miettimään, miten voisin itse ilmentää sisäistä kauneuttani enemmän. Beauty equation saa sen vaikuttamaan helpolta, mutta ei se sitä ole. Oma syntini on vajota itsekeskeisyyteen. En muista kehua toisia tarpeeksi, vaikka ajattelenkin ”onpa hän kaunis tänään” tai ”tuo paita sopii hänelle upeasti”. Ajattelen, että se on itseltäni pois, koska minulle on tärkeää tuntea olevani kaunis (sekä sisäisesti että ulkoisesti). Eihän se tietenkään noin mene. Minun pitää yrittää patistaa itseäni! Haluan että myös muut saavat tuntea olonsa upeaksi, ihanaksi ja säteileväksi, koska oma sisäinen kauneus syntyy itsevarmuudesta. Jos tunnet olosi kauniiksi, säteilet ulospäin, jolloin myös muut ovat sitä mieltä. Yksinkertaista, vaikkakin välillä niin vaikeaa.

Pieni harjoitus: ajattele sitä ihanaa ihmistä joka piti sinusta huolta ja oli sinulle lempeä. Nyt kysymys: Oliko/onko hän kaunis? Vastaus: Totta kai! Nyt kun mietin, mummoni ei ollut klassisen kaunis, mutta hän säteili minulle hyvää olo ja terveyttä. Tulee ihana olo kun vain ajattelenkin häntä!

Loppuun vielä Barkerin resepti kauneuteen:

sinä + viehättävyys + luottamus + myötätunto + spontaanius + loiste + terveys + rehellisyys + charmi + energia / huumori = KAUNEUS

Hyvä resepti, eikö?

Kaunista viikonloppua, kiratuuliina ♥

kuva: http://www.walmart.fi