Varaustulva

 

Eräänä heinäkuisena päivänä muistin, että olen täysin unohtanut toistaa kaksi kertaa vuodessa suorittamani rituaalin, kustantajien uutuusluetteloiden selaamisen. Napsuttelin selaimen välilehtiin kaikki muistamani kustantajat ja vielä viimeiseen kirjaston nettisivut. Klikkailin varausjonoon mm. Stephen Fryn Fryn aikakirjat, Walter Moersin Uinuvien kirjojen labyrintin, Alexander McCall Smithin Limpopon yksityisetsiväkoulun ja muutaman aiemmin ilmestyneen, mutta keväällä raskaus- ja imetyshormonien vuoksi ohi menneen kirjan, kuten Donna Tarttin Tiklin. Näiden lisäksi lukuvuoroaan hyllyssä odottelivat esimerkiksi Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogian ensimmäinen osa ja Sarah Watersin Silmänkääntäjä. Kuka arvaa, mitä tapahtui? Suunnilleen kaikista varauksista pamahti noutoilmoitus kerralla, Gardellin kirjaan ilmestyi tv-sarjan uusimisen vuoksi varausjono ja Watersin kirjaa olin uusinut jo maksimimäärän, olihan se (avaamattomana) jo huhtikuussa sairaalakassissa mukana… 

2014-09-15_11.01.19_1.jpg

 

Pakkolukua luvassa siis! Aloitin surullisimmasta, eli Gardellin kirjasta ja ahmin sen suunnilleen kertaistumalta. Todella koskettava kirja muuten ja tarkoitus on tehdä koko trilogiasta yhteispostaus, kunhan saan toisen ja kolmannenkin osan luettua. Sitten siirryin  kevyempään ja lukaisin Limpopon yksityisetsiväkoulunkin aika lailla yhtä soittoa. Helppoa ja nopeaa luettavaa, eikä siitä sen enempää. Seuraavaksi syvennyin Fryn aikakirjoihin (tästäkin on luvassa oma postauksensa) ja yritin samalla sekä pitkittää lukunautintoa mahdollisimman pitkään, että hotkia nopeasti sivun toisensa jälkeen. Ei mikään helppo yhtälö, voin sanoa! Lopulta raahasin sohvannurkkaani Tiklin ja hyödynsin ensimmäiseen lukurupeamaan vauvan pitkiä päiväunia. Kuten niin monella muullakin kirjabloggaajalla, Tarttin Jumalat juhlivat öisin kuuluu ehdottomiin lempikirjoihini ja olen pitkittänyt kyseisen kirjan uudelleenlukua kohta 10 vuotta. Tiedättehän, kun jotkut kirjat tahtoo lukea aina vaan uudestaan ja uudestaan, eikä niiden ”kuluminen” haittaa, päinvastoin (Harry Potterit). Toisia taas tahtoo säästää ja säästää, jotta voisi saada takaisin sen hetken, kun jokainen sivu oli lukematon ja tarina vei mennessään. En ole ihan varma, haluanko koskaan lukea Jumalia uudestaan, mutta jos tahdon, haluan etten muista kirjasta juuri mitään.

Tikli on edelleen kesken ja vaikka kirja sai otteeseensa jo ensimmäisten sadan sivun aikana ja se pitää palauttaa aika pian kirjastoon seuraaville lukijoille, on siihen vaikea tarttua. Tiedättekö miksi? Koska en voi lukea sitä halutessani kerralla loppuun! Kirjan paksuus ja tämänhetkinen elämäntilanteeni (jossa suurin rajoite valvomiselle on 3 kertaa yössä syövä vauva) ei vaan mahdollista sitä, että saisin vain upota kirjaan ja unohtaa kellon, ajan kulumisen ja kaikki maalliset velvoitteet. Tällekin syndroomalle varmasti löytyy nimi…

kulttuuri kirjat

Hei, olen kirjaholisti

Hei, olen Noora ja olen kirjaholisti. Tämä blogi syntyi tarpeesta saada jakaa ne parhaat lukukokemukset muillekin, tiedättehän, ne kirjat joita ei vaan malta laskea käsistään? Tiedän, että kirjablogeja ja blogeja ylipäätään on jokaisesta kuviteltavissa olevasta aiheesta, mutta jos edes muutama ihminen eksyy joskus lukemaan tätä, tosi kiva juttu :).

Kuka minä olen? Reilu kolmekymppinen nainen, äiti ja vaimo, ei sillä että kahdella jälkimmäisellä määreellä olisi mitään tekemistä kirjojen tai lukemisen kanssa. Kunhan määrittelen itseäni. Kirjojen suhteen en ole genrerajoittunut, mutta nautin pääasiassa hyvistä tarinoista. Fantasiaa, dekkareita, hömppääkin, elämäkertoja, ”lukuromaaneja” ja oikeastaan mitä vastaan tulee. Salaisena paheena lasten- ja nuortenkirjat.

Luen paljon, tälle vuodelle asetin 50 luetun kirjan tavoitteen ja kohta puolivuotiaasta jälkikasvusta huolimatta tavoite taitaa olla jo saavutettu. Olen pitänyt muistaakseni vuodesta 2003 alkaen ihan fyysistä lukupäiväkirjaa ja muutama vuosi sitten naputtelin ne kaikki Goodreadsiin. Listattuja kirjoja tuli yli tuhat, hups. Tälle määrälle on kyllä hyvä selitys, opiskelin nimittäin kirjallisuutta yliopistossa ja päädyin sen jälkeen kirjastoon töihin. Aika yllättävää näin kirjablogin perustajalle… Nykyään en kylläkään ole (onneksi) työssäni tekemisissä kaunokirjallisuuden kanssa, joten kotiin töistä raahattavien kirjapinojen määrä on varsin pieni. Tällä hetkellä päätyönantajani tosin pyörii lattialla ja sanoo ägyy, eli varsinainen työelämä on tauolla.

3925726691_30778d36f6_o.jpg

Miksi juuri kirjablogi? Miksei aihepiirinä ole sisustus, muoti, kauneus tai vaikkapa vauvat ja perhe-elämä, kun nekin kaikki kiinnostavat ja ovat osa elämääni? Loistavia sisustus- ja muotiblogeja on jo valtava määrä, niissä kaikissa on upeita kuvia ja kirjoittajat todella panostavat niin rahallisesti kuin ajallisestikin sekä kuviin että tekstiin. En myöskään koe, että voisin olla millään tavalla edelläkävijä sisustamisessa, muodissa tai kauneudessa, saati että ehtisin tällä hetkellä paneutua vaikkapa uusiin kauneustuotteisiin, meikkeihin tai muotiin. Ripsiväriä taisin laittaa viimeksi viime viikolla ja kampaus on noin kolmatta kuukautta sama, viiden sekunnin sotkuponnari. Joten ei, ei taida meikäläisestä olla muotibloggaajaksi… Vauva-arki taas rullaa ihan omalla painollaan, enkä siitäkään keksi mitään sen kummempaa sanottavaa, ainakaan sellaista mitä joku ei jo jossain toisessa blogissa olisi käsitellyt. 

Kirjablogi on siitä näppärä, että kuviin ei tarvitse samalla tavalla panostaa (kuvattavat kohteet esimerkiksi harvoin liikkuvat minnekään), eikä bloggaajan luojan kiitos tarvitse itse poseerata kymmenissä kuvissa päivittäin. Materiaalia blogikirjoituksiin on niin omassa kirjahyllyssä kuin kirjastossakin valtava määrä ja lisää tulee jatkuvasti. Eikä niistä tarvitse edes maksaa yhtään mitään, jollei välttämättä halua. Ja kun joka tapauksessa luen paljon ja merkkaan lukemani kirjat ylös, miksen tekisi sitä ihan julkisestikin? 

Satunnaisesti saatan toki eksyä muihinkin aiheisiin, esim- tv-sarjoista keksin helposti sanottavaa, mutta pääpaino tullee olemaan kirjoissa. Tervetuloa seuraamaan!

kulttuuri kirjat