Richard Yatesin Revolutionary Road – 2
Revolutionary Road oli hyvä kirja, suosittelen. Ei kuitenkaan ihan lempikirjojeni joukkoon lukeudu, jotain siitä puuttui. Loppu ei ollut sitä mitä toivoin, se oli ehkä jopa niin dramaattinen, että meni vähän överiksi. Mutta se herätti kysymyksen: kannattaako lapsia hankkia?
En halua paljastaa tässä kirjan loppuratkaisua, mutta haluan kertoa, mitä ajatuksia teos minussa herätti. Siskoni sai esikoisensa joitakin viikkoja sitten, ja alku pikkuisen vauvan kanssa ei ole ollut koko ajan vain ruusuilla tanssimista. Siskoni sanoi, että sillä hetkellä kun lapsi syntyi, hänen elämäänsä tuli miljoona uutta huolenaihetta ja uhkaa, sellaisiakin mitä lapseton ihminen ei voi kuvitellakaan. Sitä saa pelätä lapsen puolesta, mutta mielestäni myös parisuhteensa ja etenkin itsensä puolesta: lapsiperheen pyörityksensä voi helposti unohtaa sen, mitä oikeasti on, ja ”taantuu” vain äidiksi tai isäksi.
Tämä ”taantuminen” minua pelottaa niin paljon, että olen jonkin aikaa miettinyt, että tuskin tulen hankkimaan lapsia ikinä. Onko lasten hankkiminen tosiaan kaiken sen väsymyksen, huolen, epävarmuuden arvoista? Elämäni on juuri nyt antoisaa ja helppoakin, miksi ”pilaisin” sen? Toivoisin kommentteja tähän äideiltä ja isiltä!
Tässä teoksessa käsiteltiin mielestäni vastaavaa teemaa: mitä tapahtuu kun pariskunta saa lapsia, urautuu lapsiperhe-elämään sekä unohtaa toisensa ja jopa itsensä? Kun nuoruuden unelmat murskaantuvat, lopputulos voi olla ruma.
Ps. Toivoisin, että projektini etenisi nopeammin! Minulla on niin paljon kiireitä juuri nyt, että ehdin lukea vain hetken päivässä, jos sitäkään…
Kuva weheartit