Cervantesin Don Quijote – 1

Olen lukenut Don Quijotea aika tarkalleen 200 sivua ja nyt tuli stoppi. Ajatus siitä, että samaa huttua olisi edessä vielä noin 800 sivua ei herätä minussa innostuksen väreitä. Jätän sen siis kesken, ja saatan palata siihen sitten, kun olen saanut muut projektini kirjat luettua.

 

 

Don Quijote (tai ainakin sen alku) on periaatteessa ihan mukava teos, mutta auttamattoman tylsä. Jokainen luku on samanlainen: tulee seikkailu tai hankaluus josta selvitään, sen jälkeen toinen, ja kolmas ja ja ja… Plääh! Luulen ymmärtäneeni teoksen perusidean ja saaneeni Don Quijotesta melko hyvän käsityksen, jotta voin antaa itselleni luvan lopettaa. Saa toki korjata, jos olen väärässä!

 

Projektini etenee nyt auttamattoman hitaasti… Tuntuu siltä, että suurin osa valitsemistani romaaneista on paksuja, 600-1000 -sivuisia opuksia, ja kun lukutahtini on noin 20 sivua päivässä, niin voitte kuvitella, miten hidasta tämä on. Aloitin juuri Günther Grassin Peltirumpua, ja se vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, joten toivottavasti saisin raivattua itselleni lisää lukuaikaa!