Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotosin – 1

Siis ääh. Tämän kertainen teos, Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotosin, ei ole vakuuttanut minua ollenkaan. Siitä tulee mieleen jollain ihmeellisellä tavalla nuorten kirjat, vaikka onkin ilmeisesti ihan aikuisten romaani. En pitänyt nuorenakaan nuorten kirjoista (Tuija Lehtinen, suuri painajaiseni…), vielä vähemmän nyt.

 

p003419l.jpg

 

Mistään kotosin kertoo iranilaisesta maahanmuuttajaperheestä Ruotsissa, (vimmaisista) sopeutumisyrityksistä sekä kulttuureiden yhteentörmäyksistä. Kun googlettelin tätä kirjaa, niin joka paikassa sitä hehkutettiin. En ymmärrä miksi? Ehkä loppu on parempi? Mielestäni teos on melko huonosti kirjoitettu (vai onko käännöksessä vika?) eikä se mikään älyttömän hauska tai ironinenkaan ole, niin kuin on luvattu… Tai ehkä oma huumorini on vain niin erilaista 🙂

 

Kun kirja on huono, niin jotenkin ei edes huvita kirjoittaa siitä mitään tänne 😀 Olen lukenut vasta 120 sivua vajaassa viikossa, ja minulla ainakin kirjan kiinnostavuus korreloi vahvasti lukutahdin kanssa. Kyllä mä sen kuitenkin aion kahlata loppuun… No on tässä yksi hyvä puoli, kansi on ihanan raikas!

 

Onko joku lukenut tämän, mitä olette tykänneet? Olenko ihan yksin mielipiteeni kanssa?

Kulttuuri Kirjat

Charles Dickensin Kolea talo – 3

Kolea talo on nyt luettu! Pidin siitä, mutta toisaalta siltä puuttui ominaisuus, jota toivon kaikilta teoksilta, jotka luen: koukuttavuus. Luin tämän muutama kappale kerrallaan, mutta vain muutaman kerran toivoin pääseväni kirjan ääreen muilta hommiltani (ja flunssaltani). Kannattaa se silti lukea, mutta ehkä et menetä mitään, jos jätät jostain syystä lukematta 🙂

 

Teoksessa seurataan monia monia eri henkilöitä (niitä on jopa liiaksi asti; onneksi kirjan lopussa on lista keskeisimmistä hahmoista, josta voi luntata kuka on kukin), jotka on kyllä todella vivahteikkaasti kuvattu. Toisten henkilöiden tarinat ovat mielenkiintoisimpia kuin toisten: kappaleet, joissa Esther on kertojana, ovat niitä ainoita koukuttavia. Lopussa nämä eri tarinat kietoutuvat yhteen mielenkiintoisella tavalla.

 

bleak-house-2005-stills-carey-mulligan-17845897-2048-1254_large.jpg

 

Erityisesti minua miellytti se, että tämä teos oli täynnä vahvoja naishahmoja, jotka jopa kyykyttivät miehiään 😉 Eräänkin herran mielipiteet päättää hänen ”muorinsa”, ja mies on tyytyväinen. Minun tulikin verrattua hieman näitä hahmoja toisen suunnilleen saman aikakauden kirjailijan, Minna Canthin, hahmoihin: Canthin teoksissahan naisten osa ei yleensä ole häävi, ja uskon, että Canth kuvasi naisten todellista asemaa Suomessa hyvin. Ainakin tästä Dickensin teoksesta taas saa sen kuvan, että nainen ei ole ollut kovinkaan alistettu 1800-luvun puolivälin Englannissa… En sitten tiedä, mikä on totuus.

 

Yhtenä ”hahmona” täytyy vielä mainita kirjan pääasiallinen tapahtumapaikka: Lontoo. Lempikaupunkini, josta en ikinä saa tarpeekseni! Dickens on kuvannut Lontootakin niin elävästi, että sitä voitaisiin sanoa mielestäni jopa yhdeksi päähenkilöistä. Lukiessani minulla olikin välillä tapana etsiä tapahtumapaikkoja Google Mapsista, katsoa miltä tietyillä alueilla näyttää nykyään ja kuvitella lukemani perusteella miltä siellä on ennen näyttänyt!

 

Tällaisia ajatuksia minulle tuli lukiessani ja tällaisia huoimoita tein Koleasta talosta. Tulipas aika hahmopainotteinen sepustus, mutta olkoon! Näiden juttujeni ei ole toisaalta tarkoituskaan olla mitään kirja-arvioita 🙂

 

Mitä olette tykänneet Koleasta talosta te, jotka olette sen lukeneet? Varasin muuten kirjastosta  tästä tehdyn tv-sarjan, tosi jännä nähdä millainen se on 🙂

 

Tänään avautuu uusi kirja, Mistään kotoisin, josta minulla ei ole mitään ennakko-odotuksia. Löysin sen halvalla joulun jälkeisestä kirja-alesta, ja nätin kannen ja mielenkiintoisen takakansitekstin perusteella se päätyi kirjahyllyyni 🙂

 

Kuva weheartit

Kulttuuri Kirjat Suosittelen