Kirjavinkki: Siri Kolu, Hohtavat

Maailman vääntyessä radaltaan opin sen, että rakkauden on tarkoitus ylittää käsityskykymme.

Se on kohtuuttomuutta, se on ihme, se on hetkiin valuvaa erityisyyttä, joka pesee meidät valolla.

Asemalle saapuu juna. Junasta nousee ihmisen kaltaisia leijuvia olentoja, jotka ovat pelkkää valoa. Ne ovat hohtavia. Hohtavat ovat tulleet merkitsemään osan ihmisistä ja kertomaan heille viestiä: maailmalla on enää viikko aikaa. Mutta mitä tapahtuu, kun rakastavaisista vain toinen saa merkin? Tai yksi perheenjäsen jää ilman?

Siri Kolun nuorten aikuisten romaani pitäisi mielestäni ehdottomasti kaikkien lukea! Se on niin taitavasti kirjoitettu, silmiä avaava kuvaus maailmanlopusta. Fantasian ja dystopian vivahteita on, mutta pitkälti kuitenkin pysytään tässä maailmassa, sitä vain katsotaan vhän erilaisesta näkökulmasta. Odotin myös ehkä jotain synkempää, toki aihe on raskaanpuoleinen ja pohdinta syvällistä, mutta jotenkin se maailmanloppu ei tuntunutkaan maailmanlopulta. Tämä saattaa toki osin johtua myös siitä, että lukija saa itse päättää, miten kirja päättyy. Se on tietysti makuasia, mutta itse ainakin pidin valitsemisen mahdollisuudesta. Aina tällaiset ratkaisut eivät toimi, mutta nyt se oli onnistunut hyvin.

Päähenkilö Ani sai merkin, jota ei halunnut. Hänellä on tyttöystävä Kapri, jolla ei ole hohtavaa kämmenen kuvaa rinnassaan ollenkaan. Ani joutuu pohtimaan, kestääkö heidän alussa oleva rakkautensa jäljellä olevat viikon päivät. Varsinkaan, kun hän ei ole kertonut kaikkea oleellista. Perheelläkään ei mene hyvin: Anin isä ei saanut merkkiä, koska oli yötä toisen rakastetun luona. Ihmissuhteet ovat monimutkaisia, eikä niitä kirjassa ole mielestäni juuri ruvettu avaamaan. Päinvastoin, ajatukseni menivät aivan solmuun, varsinkin niiden asioiden kohdalla, joista olin eri mieltä.

Vierailin Turun kirjamessuilla viime viikolla, ja siellä kävin kuuntelemassa Siri Kolua pariinkin otteeseen. Hohtavien kirjaesittelyssä Salla Simukka sanoi, että lukiessaan hänellä oli koko kirjan ajan syke vähän koholla. Samat fiilikset itsellekin jäi, kun painoin kirjan kiinni. Piti puhaltaa. Romaani jää varmasti kummittelemaan mieleeni.

juuliska