Kirjavinkki: Zoulfa Katouh, Sitruunapuiden aika

”Jokainen sitruuna tuottaa jälkeläisen eivätkä sitruunat kuole koskaan.”

– Nizar Qabban

Salama on nuori nainen, joka on menettänyt koko perheensä lukuunottamatta parasta ystäväänsä Laylaa, ja tämän kohdussa kantamaa lasta. Kotikaupunkinsa joutuessa Syyrian diktatuurihallinnon armeijan piiritykseen farmaseuttiopiskelija on seudun ainoassa sairaalassa korvaamaton aarre, joka kuitenkin joutuu tekemään paljon enemmän, mitä vähäinen koulutus ja kestävyyskyky sallisivat.

Layla sekä päänsisäinen hallusinaatio Khawf patistavat Salamaa tekemään päätöksen paosta Eurooppaan. Mutta miten hän voisi jättää kaikki ihmiset sairaalaan kuolemaan? Kun kuvioihin astuu vielä Kenan, nuori vihreäsilmäinen mies jonka sydän sykkii Syyrian vapaudelle, päätöksenteosta alkaa tulla mahdottoman vaikeaa.

Zoulfa Katouhin Sitruunapuiden aika kertoo mieleenpainuvan tarkasti Syyrian sisällissodasta, sen keskellä olevien ihmisten ristiriitaisista tuntemuksista ja heidän kokemuksistaan. Sairaalat ovat ääriään myöten täynnä loukkaantuneita, kuoleman kielissä olevia ihmisiä, sotilaita ja siviilejä. Millaista on elää pelossa, kun sinut voidaan pidättää pelkästään olemassaolosi vuoksi. Traumoista, jotka syntyvät väistämättä jokaisen mieliin, ja mitä ne saavat aikaan.

Teos on kuitenkin kirja myös rakkauden tuomasta toivosta. Rakkaudesta toiseen ihmiseen ja isänmaahan. Katouh osaa kuvata toivon kauniisti ja kirjasta jää kuitenkin tunne, että toivoa on ja maailmassa kaikesta kamalasta harmaasta huolimatta on vielä värejä.

Tämä upea kirja avasi silmäni, särki sydämeni ja kokosi sen taas. Toivottavasti Sitruunapuiden aika vaikuttaa sinuun yhtä voimakkaasti.