Kirjavinkki: Hannah Deitch, Tappaja-ainesta

Evie Gordon oli kympin oppilas. Hänellä oli unelmia siitä, kuinka hänestä tulisi vielä joskus jotakin suurta. Hänen kohtalonaan on kuitenkin toimia tukiopettajana rikkaiden perheiden lapsille ja prepata heitä pääsykokeisiin. Kun Evie eräänä päivänä saapuu töihin, hän löytää oppilaansa vanhemmat murhattuina ja heidän komerostaan sidotun, mykän naisen. Kun perheen tytär saapuu kotiin, Evie tulee vahingossa tappaneeksi tämänkin. Ainoan ihmisen, joka voisi todistaa hänet syyttömäksi. Pakomatka poliiseilta ja todelliselta murhaajalta tuntemattoman ihmisen kanssa alkaa. Nyt kaikki ainakin tietävät, kuka on Evie Gordon.

Odotin tätä kirjaa kuin kuuta nousevaa ja kun näin, että se oli saapunut pikalaina-hyllyyn, niin ei kun hakemaan (en malttanut enää hengailla varausjonon hännillä). Tappaja-ainesta täyttikin lähes tulkoon kaikki toiveeni.

Eniten odotin juuri ihmissuhteilta ja henkilöhahmoilta, jotka olivat teoksen paras osa. Kun avainsanoihin on laitettu queer-kirjallisuus, minua alkaa heti kiinnostaa. Superromanttista rakkauden täyteistä sivujuonta ei ollut, mikä oli kenties odotettavissa. Yksi asia vain tuntuu johtavan toiseen tuntemattoman naisen kanssa, ja jollain tavalla se sopii kokonaisuuteen ja tunnelmaan täydellisesti. Kaikki henkilöt tanssahtelevat siellä harmaalla alueella, kukaan ei oikein ole mustavalkoisesti hyvä tai paha. Jokaisella on menneisyys ja omat salaisuutensa. Yksi asia vain joskus sattuu johtamaan toiseen.

Entä mitä tapahtuu, kun koko maailma ja omat läheiset luulevat väkivaltaiseksi murhaajaksi? Omat kasvot ovat joka päivä lehden kannessa, päivän lööppi ja puheenaihe, mutta ei siitä syystä, että olisi tehnyt jotain merkittävää. Ehei, vaan siksi että on tehnyt jotain hirvittävän kauheaa, jotain anteeksiantamatonta. Yhtäkkiä jokaisella on mielipide sinusta. Suurin osa vastaan, mutta myös ihailijoita löytyy, esimerkiksi satunnaisen kaupan kassalta.

Ainoa, mikä jäi harmittamaan, oli ajoittainen jännityksen puute. Totta kai mysteeriä oli mukava pohtia ja ratkaisu oli joko erittäin selvä tai erittäin yllättävä. Joskus kun uppoutuu kirjaan, ei enää jaksa miettiä itse, vaan ajautuu vain tarinan vietäväksi ja taitavasti kirjoitettuna loppuratkaisusta yllättyy, vaikka se olisi kuinka itsestäänselvä tahansa. Joka tapauksessa tiheäjännitteiseen trilleriin ei päästy, mitä pakomatkakirjalta voisi odottaa. Melkein siis päästiin viiteen tähteen, muttei aivan.

juuliska

Kulttuuri Kirjat

Kesän kirjapino

Nyt mennään jo toukokuussa, hui kauhistus, sieltä se kesä kovaa vauhtia kiitää kohti, vaikka ei ainakaan vielä lämpötilojen puolesta siltä näytäkään. Suurin osa tulevan syksynkin kiinnostavista kirjakatalogeista on jo ilmestynyt, joten kesä-, heinä- ja elokuun kirjat on koottu sekä niistä että jo aiemmin keväällä tiedossa olleista teoksista. Kevyeltä, kovin romanttiselta näyttää tuleva kesä, mutta pari tietokirjaakin joukkoon on eksynyt. Kaikkia kirjoja en tähän nyt laittanut vaan poimin vain parhaat päältä.

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen 3.6. Gummerus Kesällä 1980 Joan Goodwin valitaan tuhansien hakijoiden joukosta NASAn koulutusohjelmaan. Vuosikurssin astronauttikokelaista muodostuu sekalainen mutta tiivis ystäväpiiri. Valmistautuessaan ensimmäiselle avaruuslennolleen Joan löytää intohimoisen rakkauden. Rakkauden, jollaista hän ei olisi osannut kuvitellakaan ja joka saa hänet kyseenalaistamaan oman paikkansa tässä maailmankaikkeudessa. Sitten joulukuussa 1984, kesken avaruuslennon, kaikki muuttuu yhdessä silmänräpäyksessä.

Taylor Jenkins Raid on tunnettu suurista, kaihoisistakin rakkaustarinoistaan. Itse olen lukenut häneltä Vain kahdesti elämässä, Evelyn Hygon seitsemän aviomiestä olisi myös tavoitteena. Tähtienvälisessä minua kiehtoo avaruusteema. 80-luvun kesä kuulostaa täydelliseltä lomalukemiselta!

Mari Renko: Pihlajapalatsi 18.6. WSOY Häive on Ilisiran hovia piinaava mestarivaras ja keiju. Viona Hollins on nuori aatelisetsivä, jonka tinkimättömiä tutkimuksia ei hidasta edes hänen kävelykeppinsä. Varjonpäivän iltana kaikki silmäätekevät ovat koolla tanssiaisissa – myös Häive. Häive törmää yllättäviin vaikeuksiin keikallaan ja jää kiinni rikospaikalta ihmisaatelisen verta käsissään. Syyllisestä ei näytä olevan epäilystä, mutta keijuhovi palkkaa Vionan selvittämään tapausta. Totuus on oletettua monimutkaisempi ja Viona huomaa pian avustavansa Häivettä vankilapaossa saadakseen sen selville. Rikosta ratkovan päähenkilökaksikon yhteispeli palaa herkullisesti kytevällä liekillä.

Renko debytoi tänä vuonna kolmella kirjalla, Ikoset-sarjan kahdella ensimmäisellä osalla ja Pihlajapalatsilla, joka minua kiinnostaa ehdottomasti eniten. Kirja on suunnattu ensisijaisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta uskon, että tämä fantasiamysteeri sopii monen ikäisille. Kuvauksen perusteella kirja vaikuttaa vähän samantyyppiseltä kuin Julma prinssi. Katsotaan, mitä sieltä tulee!

Kim Andrea Brofeldt: Kaikki mikä jäi kesken 30.6. Docendo Sarahilla on pakkomielle saattaa asiat päätökseen. Hän viimeistelee asioita vanhainkodin kuolleiden asukkaiden puolesta: lukee kesken jääneen kirjan viimeiset sivut, juo kahvinjämät ja pinnistelee puolivalmiit käsityöt valmiiksi. Loput ovat konkreettisia ja hallittavissa, joten Sarah on nähnyt paljon vaivaa välttääkseen alkujen arvaamattomuutta. Kun kukkakauppias Mehmet ja pieni poika saapuvat Sarahin elämään, hän joutuu vähitellen käsittelemään sitä, miten on oikein elänyt. Ja kohtaamaan asiat, jotka ovat syystä pysyneet tiukasti kätkettyinä hänen sisimpäänsä.

Kuulostaa kauniilta, opettavaiselta romaanilta, vaikka muiden kahvinjämien juominen onkin vähän ällöttävää. Tästä huolimatta haluan ehdottomasti tutustua Sarahiin paremmin. Jos olisi riippumatto, tämä olisi riippumatto-kirja.

Henrika de Kermadec: Säädytön WSOY 1.7. Mitä tapahtuu, kun prinsessasatuja vieroksuva boheemi suomalaisnainen jää jumiin ranskalaiseen linnaan ja rakastuu aateliseen? Säädytön on valloittava tositarina suomalaisesta Henrikasta, joka päätti jättää villin elämänsä Tampereen queer- ja underground-piireissä lähteäkseen reppureissaamaan Ranskaan. Suunnitelmat vapaasta taiteilijaelämästä menivät kuitenkin uusiksi, kun sattuma heitti hänet eristyksiin bretagnelaiseen linnaan, jossa hän yllätyksekseen rakastui ikivanhan aatelissuvun poikaan.

Miten mielenkiintoisen ja hauskan kuuloinen tarina! Katalogissa tämä oli omaelämäkertana tietokirjallisuuden puolella mutta uskon, että teos on hyvinkin tarinamainen.

Milja Kaunisto: Parfait Amour 7.7. WSOY Paatunut poikamiesfarmari Dédé saa isältään miljoonaperinnön. Testamentissa isä toivoo, että poika menisi naimisiin. Dédé palkkaa asialle Parfait Amour -nimisen kansainvälisen deittifirman, joka lupaa asiakkailleen etsivänsä heille täydellisen rakkauden. Sophie on hankkiutunut saman yhtiön listoille. Hän toivoo pääsevänsä kotinsa sikalan lemusta ja löytää rikkaan puolison. Parfait Amourin algoritmilla on kuitenkin toiset suunnitelmat. Parfait Amourin johtaja Gennadi on oligarkki ja hedonisti. Hän luo työkseen rakkautta tyhjästä mutta kamppailee salaa yksinäisyytensä kanssa. Suomalaisen Eevan omistama tekoälyfirma lupaa mullistaa koko rakkauden käsitteen, mutta ensin sen on pyyhittävä tieltään pahin kilpailijansa.

Ihminen nyt vain kaipaa kepeää ja hauskaa kesäkirjaa, jonka saa ahmia sivu sivulta. Deittisovellukset ovat olleet nyt useammissa kirjoissa esillä niin romantiikassa kuin muuallakin, mutta Parfait Amour kiinnostaa silti. Romanttiselta kirjalta odotan jännitettä, nokkelaa dialogia ja onnellista loppua, ja minulla on Kauniston teoksesta hyvä kutina.

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin muisto haalistuu 30.7. Bazar Pohjois-Japanissa Hakodate-vuoren rinteellä sijaitsee kahvila Donna Donna, jossa on tarjolla satumaisen kauniit näkymät ja herkullista kahvia. Mutta kuten viehättävä tokiolainen Funiculì Funiculà, myös tämä kahvila tarjoaa paikallisen legendan mukaan jotakin aivan muuta: mahdollisuuden matkustaa ajassa. Kahvilaan saapuvilla asiakkailla on omat salaiset haaveensa siitä, mihin menneisyytensä hetkeen he haluaisivat palata. Tiettyyn pöytään kahvilassa istuutuu tällä kertaa muun muassa nuori mies, joka tajuaa rakkautensa kohteen liian myöhään ja tytär, joka kantaa kaunaa kuolleita vanhempiaan kohtaan…

Kahdesta ensimmäisestä osasta poiketen ei ollakaan enää kahvilassa Funiculì Funiculà vaan ollaan siirrytty vuoristomaisemiin pois kaupungista. Pidän tästä kirjasarjasta, kerronta on mukavan leppoisaa, mutta sisällöltään asiat ovat usein isoja ja teemat vakavia. Loput ovat olleet jotain onnellisen ja melankolisen väliltä. Aina on kuitenkin jäänyt hyvä mieli. Kiinnostavaa nähdä, miten uusi kahvila ja todennäköisesti hahmotkin toimivat.

Sanna Aaltonen: Louhikurun kutsu 7.8. Gummerus Jay lähetetään Louhikuruun vetämään kaivosprojektia. Alku on haastava, kun Jay joutuu onnettomuuteen. Auttamaan osuu eläinlääkäri Hetti, joka tekee vaikutuksen Jayhin. Myös Jay jää Hettin mieleen, mutta kun hänelle selviää, mikä miehen on Louhikuruun tuonut, hän ei epäröi asettua tätä vastaan. Voiko kotikylänsä luonnon puolesta pelkäävä nainen luottaa kaivosteollisuudessa työskentelevään mieheen? Tai jopa rakastua?

Selkeästi panostan nyt kotimaiseen kirjallisuuteen. Ympäristöteemat ovat myös lähellä sydäntä, vaikka usein tuntuukin, etten tee niiden eteen tarpeeksi. Nyt haluan kuitenkin vain kivan lukukokemuksen.Tässä postauksessa en ole hehkuttanut vielä yhdenkään teoksen kantta, ja Aaltosen kirjassa se on kauniin impressionistinen ja yksinkertainen. Ei välttämättä sellainen, joka minua normaalisti koskettaa, mutta tähän se ehdottomasti sopii.

Holly Brickely: Säröjä 8.8. Tammi Percy Marks ei ole muusikko, mutta hän rakastaa musiikista puhumista. Eräänä iltana, kun hän istuu baarissa analysoimassa jukeboksista soivaa biisiä, viereen asettuu lauluntekijä Joe Morrow. Joka voisi kuunnella Percyä loputtomiin. Kun Joe sitten pyytää Percyltä palautetta omista kappaleistaan, on selvää, ettei musiikki ole ainoa heitä yhdistävä asia. Kipinöiden sinkoillessa he alkavat yhdessä hioa Joen musiikkia. Ja pian Joesta on tullutkin tähti. Percykin menestyy musiikkibloggarina, mutta hänen todellinen intohimonsa on toisaalla. Ennen pitkää Percyn on päätettävä, jatkaako Joen varjossa seisomista vai seuratako oman sydämensä ääntä.

Hyvät laulut syntyvät rakkaudesta, suuret sydänsuruista.

Voi apua, mitäköhän tämän perusteella osaisi odottaa? En tosiaankaan ole varma, toivottavasti jotain vaikuttavaa. Heti lauseen jälkeen tulee kylläkin teksti ”hauska ja raikas esikoisromaani”, joten ehkä luvassa ei ole kuitenkaan mitään super surullista.

Tom Ryan: Aarteenetsijöiden klubi 14.8. Docendo Maple Bay on kaunis kuin postikortti. Vuonna 2023 sinne asettuu kirjoituskammosta kärsivä kirjailija Cass, joka on saanut työpaikan talonvartijana. Pian sen jälkeen kaupunkiin saapuu myös Peter, joka toivoo saavansa uudelleen yhteyden varakkaaseen isoäitiinsä. Samoihin aikoihin paikallinen teini, Dandy, on juuri perinyt salaisen aarteenetsijöiden klubin jäsenyyden isoisältään. Maple Bay on kuuluisa legendaarisesta merirosvojen aarteesta, jota klubi on usean sukupolven ajan koettanut löytää.

Kun aarteenetsijöiden klubin jäseniä alkaa kuolla yksi toisensa jälkeen, Dandy epäilee, että kyseessä on synkkääkin synkempi salajuoni. Cass, Peter ja Dandy lyöttäytyvät murhaajajahtiin, jonka lopputulosta he eivät olisi voineet kuvitellakaan.

Mysteerikirjoja ei listallani nyt hirveästi ole, olen melko nirso niiden suhteen. Aarteenetsijöiden klubi kuulostaa kuitenkin sopivalta kesäiseltä murhamysteeriltä, vaikka merirosvoaarre ehkä meneekin jo vähän yli. Hauskaa tulee olemaan varmasti. Ja toinen kansimaininta, kivoja yksityiskohtia!

Seppo Lampela: Geronimo 19.8. Johnny Kniga Toukokuussa 1885 pahamaineinen apassijohtaja Geronimo karkaa sadan heimoveljensä kanssa San Carlosin intiaanireservaatista. Mitta on tullut täyteen. Pakomatkalle lähtenyt pieni apassijoukko saa peräänsä tuhansia Yhdysvaltojen ja Meksikon armeijan sotilaita. Puolentoista vuoden verisirkuksen jälkeen apassit päättävät antautua. Eivät hävittyään valkoihoisille, vaan koska heidän tuli ikävä perheitään. Geronimon tarinan kertoo intiaaniasiamies William Prescott, jonka apassit ovat ottaneet panttivangikseen.

Loppukevennystä ei tule, vaan nyt matkaamme Amerikan suurimman intiaanisodan aikaan. Muistan alakoulusta, kun historian kirjassa oli maininta Geronimosta ja hänen kuvansa. Olin valtavan kiinnostunut hänen tarinastaan jo silloin. Muutenkin historia on aina ollut yksi lempiainestani. Pääsen onneksi nyt tutustumaan tähän apassijohtajaan tarkemmin.

Muita kesän varauksia ovat mm. Carley Fortunen Tänä kesänä kaikki on toisin, Rachel Lynn Solomonin Työtä vai huviaSophie Cousensin Elämä pikakelauksella ja Jenni Multisillan Kuolleet tytöt eivät tanssi. Hyllyssä Anna Karenina odottaa lomaviikkoja, jotta siihen on aikaa paneutua kunnolla (iik).

Kuvat ja takakansitekstit tuttuun tapaan Suomalaisen sivuilta.

juuliska

Kulttuuri Kirjat