Se on heippa!


Kuinka paljon on paljon? Miten monilla treffeillä pitää käydä, että löytyy se ”oikea”? Tässä tapauksessa minut löydettiin, kirjoitin opinnäytetyötäni viime vuonna ja olin ajatellut/päättänyt etten hae mitään miestä enkä halua ketään sotkemaan aikatauluani. Kuinka sitten kävikään, että elokuisena sunnuntai-iltana yks kundi aloittaa keskustelun Tinderissä? Tämä keskustelu ei myöskään häiriintynyt kun olin ystäväni kanssa koiralenkillä ja seuraavana iltana tapasin tämän tyypin lasillisella.

Siellä lasillisella heti tuli fiilis, että tässä on nyt jotain. Silmäkulmassa vähän virnettä ja niin söpö hymy! Ai että, täytyy myöntää, että minulta vedettiin jalat alta (hyvällä tapaa).

Tässä on mennyt useampi kuukausi ja hän on edelleen vahvasti kuvioissa. Yleensä minulla on hoppu asioiden suhteen, hän tietää senkin. Mutta hoppu on hidastunut osittain ja täytyy myöntää, että on ihanaa!

Sanon siis hyvästit miestenmerelle ja blogilleni. En kirjoita enää homomiehen sinkkuelämästä koska en ole sellainen eikä ketään kiinnosta millaista on olla rakastunut mies koska sellaisia kirjoja löytää jokaisen kirjahyllystä.

Pus ex-poikaystävä

Ps. En paljasta lukumäärää kuinka paljon kahlasin miehiä, mutta se on todella iso luku. Sekä siihen meni yli kolme vuotta.

 

suhteet parisuhde ystavat-ja-perhe oma-elama

Myrkkyä


Minussa on aiemmin ollut jotain vikaa koska olen ympäröinyt itseäni myrkyllisillä, itsekkäillä ja kontrolloivilla ihmisillä. Etenkin tämä koskee niitä, joita olen deitannut pitemmän aikaa tai päätynyt suhteeseen. Tajusin tämän viime syksynä ettei siinä ole järkeä, en tiedä mistä se tulee koska en voi sietää sitä, että minua alistetaan. Sen takia ne ovat myös onneksi päätyneet kun olen tajunnut mitä ne möröt ovat minulle tehneet.

Möröistä olen puhunut aiemminkin, niissä on jotain omituista vetovoimaa. Ne osaavat kietoa sormensa ja kätensä ympärillesi ennen kuin tajuat, että olet syvällä solmussa. Se saa minussa aikaan voimakkaat ahdistuksen tunteet. Etenkin edellisen kanssa ahdistuksen määrä oli sellaista, että terapeutillani oli haaste saada minut takaisin pinnalle.

Paras oivallus oli tajuta etten ole levoton, olen aikaansaava ja tykkään puuhata erilaisia asioita. Minua syytettiin mm. levottomuudesta, siitä etten ole rauhallinen ja osaa pysyä paikallani.Terapeuttini näki etäyhteyden välityksellä etten ole levoton vaan liikkuvainen sekä puuhaileva ihminen aivan kuten ovat vanhempanikin. Minulle kaikkein inhottavin ajatus on viettää koko päivä sisällä sohvalla löhöten sarjoja katsoen. Mieluumin pyöräilen jonnekin kahville tai kahlaamaan lumen täyttämällä kadulla kirppikselle tekemään löytöjä.

Pus ex-poikaystävä

suhteet parisuhde oma-elama