Kahvia ja bongailua

On jo syksy, mutta se ei estä kahvittelua ja bongailua. Nyt ei puhuta mistään lintujen bongailusta vaan miesvonkaleiden. Siihen olisi hyvä hankkia kiikarit kuten mitä ne lintutyypitkin käyttää, mä näkisin paremmin vonkaleiden perät!

Syyskuu on jo pitkällä, mutta meille tänne Etelä-Suomeen on suotu mukavia aurinkoisia päiviä. Tänäänkin sain istuskella auringossa Ursulan terassilla kahvia hörppien ja vonkaleita katsellen. Toinen mistä pidän on katsella merelle, tällä kertaa sain yhdistettyä molemmat.

Olen tässä nyt treffaillut miehiä jos millaisia. Juttua on riittänyt ainakin kahvitteluun. Kokeilin yhtenä lauantaina käydä kolmilla treffeillä. Aloitin jo aamupäivästä, kävimme kulttuuriviikkoon kuuluvassa tapahtumassa Oodin etupihalla. Alkuillasta olin toisen tyypin kanssa syömässä, se oli kivaa, mutta tyyppi muistutti pikkuveljeäni eli ei jatkoon. Kolmannen kanssa menin spontaani-bisselle. Meidän piti mennä yksille, mutta ne olivat ”kolmet”. Hän oli hauskin näistä, meillä oli hyvää juttua.

Seuraavana päivänä mietin oliko siinä liikaa? Ei oikeastaan ja toisaalta oli. Ekan tyypin olin jo tavannut muutaman kerran, joten en käynyt kolmesti keskustelua harrastuksista yms. Tämä deittailu käy töistä, se on vähän kuin haastattelussa kävisi, mutta toisaalta ei kuitenkaan ja ilta-tyypin kanssa juttelu oli hauskaa, ei mitään väkinäistä. En ehkä kuitenkaan suosittele tuollaista, kuten en myöskään monia treffejä viikolle. Pitää muistaa nauttia omasta ajasta ja nähdä ystäviä!

Ps. Muistetaan hankkia kiikarit!