Sayonara bitches

Tämä artikkeli on omalla tavallaan jatkoa edelliseen juttuuni ”Vittu hajotkaa atomeiksi”, jossa purin turhautumistani.

Mikä meitä vaivaa tässä nyky-yhteiskunnassa? On useammanlaista yhteydenottovälineitä, kaikki löytyy yhdestä laitteesta jollaisesta ei osannut kunnolla haaveilla 10 vuotta sitten. Älylaitteet muuttivat entisestään käyttäytymismalleja, kuinka moni soittaa puheluita enää? Enimmäkseen ihmiset viestittelevät ja tällä aasinsillalla pääsen asiaani..

Keräsin kokemuksia ystäviltäni ja käytin facebookia tähän myös saadakseni enemmän otantaa asiaan kuinka otat yhteyttä esim Tinderin kautta ja millaista se keskustelu on ja tuleeko treffejä.

Fb-tilini on salainen, joten aivan kaikki eivät voineet kommentoida. Sain kertomuksia joissa pääasiassa oli, että vaihdetaan kuulumiset, kerrotaan harrastuksista ja kun tullaan kohtaan, että ehdotat tapaamista, niin yllättäen mimmit ja kundit ovat kiireisiä kalentereidensa kanssa. Yksi ystäväni kommentoi nykytreffailua virtuaalisuhteeksi, on helppoa viestittää kotisohvalta ja luoda mielikuvia kuin oikeasti tavata.

Olin viime viikolla erään ystäväni kanssa aamiaisella Engelissä ja puhuin tästä aiheesta ja hän kertoi tyttärensä törmänneen samaan asiaan. Miehet/naiset kirjoittelevat kaikenlaista, sovitaan näkemisiä ja viime metreillä ne perutaan. Miksi ihmeessä? Olipa kyseessä 20-vuotias tai 40-vuotias, he käyttäytyvät samalla tavalla.

Eräs toinen kertoi hauskan tarinan. Hän oli viestitellyt kundin kanssa kuukausia ilman näkemistä, kundi oli luvannut tavata ja perunut niitä. Hän oli jopa käynyt Tanskassa matkalla ja tuonut tulisia, muttei ystäväni niitä koskaan saanut.

Viestittelin veljeni kanssa ja hän oli sitä mieltä, että paremmin tapaisi uuden ihmisen juhlissa tai harrastuksen parissa. Olen miettinyt tätä samaa ja alan olla samaa mieltä, että minun on lähdettävä ulos tavatakseen ehkä sellaisia jotka eivät ole virtuaalisessa maailmassaan kiinni..

Sain viime viikonloppuna idean siivota kaikki ”chattaajat” pois, laitoin yhdelle suoran kysymyksen aikooko tavata minua. Vastaus tuli kierrellen ja kun vastasin, että tuo oli kiertävä vastaus niin lopulta sain ”EN” sanan sieltä. Kiitin häntä vastauksesta. Mutta miten kävi? Tämä tyyppi jatkoi kirjoittamista, selittelyä tulee kiireestä, opinnoista ja töistä. Kirjoitin hänelle, että jos on halua tavata niin sitä aikaa järjestää. Ystäväni sanoi kuullessaan tätä viestittelyä, että tuonkin kirjoitteluajan tyyppi olisi voinut käyttää minun tapaamiseen ja mikäli hän on niin kiireinen niin miten hänellä on aikaa roikkua sovelluksessa?

Koostin näistä ajatuksen. Kaksi erillistä tapaa ilmeni:

1. Viestitellään ja ei tavata.

2. Viestitellään ja mennään sänkyyn aika     pian.

Jälkimmäisessä mallissa harvemmin tavataan uudestaan. Se on mahdollisesti jopa poikkeus säännöissä, että tavattaisiin uudestaan. Yhteydenottoa on turha odottaa (vaikka vaihtaisitte puhelinnumeroita).

PS. Siivouksessa oli se hyvää, että sain paremman mielen kertomalla mitä ajattelen heidän tavastaan deittailla.