Tunnen ihmisiä, jotka lukevat vain tositapahtumiin perustuvia kirjoja. Jokaisella on omat mieltymyksensä, jotka eivät voi olla sen paremmin oikeita kuin vääriäkään. En voi silti mitään sille, että joskus tunnen tällaisten realismiin pitäytyvien lukijoiden menettävän osan kirjallisuuden kiehtovuudesta. Mielestäni kirjallisuus perustuu nimenomaan siihen, että taitava kirjoittaja saa meidät uskomaan mitä merkillisimpiin tapahtumiin ja maailmoihin, ainakin niin […]

Se voi olla halpa tai hieno, upouusi tai kannettomaksi kulunut, mutta yhtä tarpeellinen lähes kaikille ulkoisista ominaisuuksistaan riippumatta. Kalenteri nimittäin antaa tuikitarpeellisen illuusion siitä, että sotkuinen ja kaoottinen elämä voisi olla (lähes) hallittavissa, tai ainakin jaoteltavissa selkeisiin, tasamittaisiin jaksoihin. Kun kirjoitan asian muistiin kalenteriini, tuntuu, että homma on hallussa, huolimatta tehtävän vaikeusasteesta. Kaikki on siis […]

on parisen vuotta vanha äiti, joka ihmettelee pienen tyttärensä (6/12) kanssa elämää ja fiilistelee, miltä tuntuu nyt, kun äitiys on jo vähän enemmän tuttua, mutta aina uudenlaista. Ja miltä tuntuu kun tulee toinenkin lapsi (3/14) mukaan kuvioon.

Viime aikoina on putkahtanut kirjamarkkinoille aivan uusi genre: klassikoiden toimintaversiot. Voi olla, että minulla on outo huumorintaju, mutta minusta Seth Grahame-Smithin käsittelemä Pride and Prejudice and Zombies oli hauska, ja lisäksi se paljasti Austenin henkilöistä aivan uudenlaisia puolia. Herra Bennet ei esimerkiksi Grahame-Smithin mukaan ollutkaan aivan läpeensä välinpitämätön isä, vaan kasvatti mieluummin tyttäristään ensiluokkaisia zombientorjujia kuin […]

Tulee aika, jolloin kukaan ei enää muista lempiväriämme. Haalennumme anekdootiksi tai pariksi, kolmansiksi kasvoiksi vasemmalta yhteisvalokuvassa. Alkuperäiskansojen uskomuksen vastaisesti tuo valokuva ei ole vanginnut sieluamme.  Sen sijaan osia siitä, tai ainakin pienenpieniä sirpaleita, on säilyttänyt valokuva-albumin välistä löytyvä kirje.   Minä uskon kirjoitettuun sanaan. Onpa kyseessä sitten lapsen kirjoitusvirheitä vilisevä ensimmäinen kertomus, klassikkoromaani tai tekstiviesti parhaalle ystävälle, […]

Tenavien Eppu on herttainen kaveri, ja selviää varmasti tilanteesta kuin tilanteesta rakkaan riepunsa kanssa. Minun turvariepuni näyttää aavistuksen verran sofistikoituneemmalta, mutta antaa samanlaisen tunteen. Se on kirja. Ei mikään tietty kirja, vaan mikä tahansa teos, joka sattuu olemaan kesken. Jos viraston työntekijät odotuttavat tai bussista puhkeaa rengas, voin aina sukeltaa hetkeksi vaihtoehtoiseen todellisuuteen. Vähän aikaa […]

Lukeminen antaa tunnetusti uusia ajatuksia ja keskustelunaiheita. Lisäksi se saa tarkastelemaan arkista ympäristöä ja kanssaihmisiä aivan uudella tavalla. Talvisena päivänä eräs puutarhamyymälä pihalla komeilevine patsaineen näyttää aivan siltä, kuin vallan Narniassa kaapannut Valkea velho olisi loihtinut onnettomia kansalaisiaan. Uusklassista palatsia vartioivat ilvekset voisivat seisoa jonkin arvokkaan collegen kirjaston edessä. Utelias Lyra on juuri livahtanut kivikatseisten […]