Onnellisia uutisia

Muistatteko omaa kotia etsivän Mintun, josta kirjoitin aikaisemmin? Sain viime kuun lopussa kuulla, että Mintulle on vihdoin ja viimein löytynyt koti – mistäs muualtakaan kuin samaisesta eläinhoitolasta, jossa hän ennen oleili.

Kissarouva on adoptoitu nyt pysyvästi perheeseen ja on kuulemma sopeutunut aivan upeasti. Hän on nyt talouden kahdeksas sekä vanhin kissajäsen, mutta toisin kuin epäilimme, Minttu ei ole moksiskaan talon muista kateista. Muut kissat ovat vielä hieman epäluuloisia uudesta rouvasta, mutta mitään yhteenottoja ei ole tapahtunut. Tosin perheen koirat, innokas labradoripoika Hippo erityisesti, ovat saaneet kyllä huomata että Minttu ei kynsiään säästele jos yksikään läähättävä nelijalkainen uskaltaa tulla liian lähelle kärkkymään!

Eläinlääkäri varmisti epäilyksemme kilpirauhasvaivoista, mutta onneksi niistä johtuvia oireita (muun muuassa sitä järkyttävää karvanlähtöä) pystyy täysin hoitamaan erityisruokavaliolla.

Ilman eläinhoitolan väkeä ja erityisesti Eva-Kaisan rajatonta empatiaa, olisi Minttu varmastikin jouduttu lopettamaan aivan ennen aikojaan. Minttu on kuitenkin yksi onnekkaista, sillä nyt hänellä on rakastava vanhuudenkoti ja oma, rakas perhe.