supermarkettikatti junior

Tänään oli Vilin vuoro kokeilla supermarkettikatteilua. Veljeni ehdotti, että ottaisin nuoremman, vähemmän autossa / kaupassa käyneen kissan mukaan ja minä suostuin. Astuttuani kaupan liukuovista sisään, toivoin etten olisi.

Huuto alkoi välittömästi kun päästiin ulko-ovesta pihalle. Kauppaan mennessä ääni vain koveni. Yritin hyssytellä ja rauhoitella kissaa, tuloksetta. Pörröinen sumutorvi houkutteli monet lapset katsomaan, ja kovasti tykkäsivät pikkueläimestä tietty. Eräs äiti luuli äänen perusteella Viliä koiran vinkuleluksi.

Saimme myös osaksemme tuimia katseita ja myrtsejä ilmeitä. Allekirjoittanut häpesi silmät päästään ja varautui henkisesti kiukkuisiin lukijan palsta-kirjoituksiin paikallislehdessä. Katin rääkyessä kantokassissaan, tuli mieleen alle 5-vuotiaan Essi Juulian kaupassa huutamiset: klassikkoina muun muuassa ”Äiti, kato tolla naisella on isot tissit!” ja ”Kato äiti, tollekin naiselle on tullut vauva pyllystä!”

Yleensä totean äidilleni, että hän kulkee kaupassa liian lujaa enkä pysy perässä. Tänään tuntui siltä, että äiti ei tehnyt ostoksia läheskään niin nopeasti kuin pitäisi. Viisi minuuttia kaupassa tuntui puolelta tunnilta. Äitini jäädessä kassalle maksamaan ostoksia, kaappasin kantolaukun kainaloon ja pakenin autoon kissan säestäessä kovaäänisesti.

Ehkä tästä edes Vili otetaan mukaan vain Mustiin ja Mirriin.