Kissanminttuhuuma ja urheiluväsymys

Kissanminttu on vahvaa tavaraa. Me ihmiset emme ehkä sitä tajua, mutta kissamme ovat ihan pilvessä haisteltuaan sitä. Minä yleensä ostan kissalleni erilaisia kissanminttuleluja, joita aikansa ihmeteltyään kissa hyväksyy ne ja alkaa halailla niitä. Kissanminttu on kissoille kuin mietoa hallusinogeeniä. Tuolla sivustolla on ihana infopaketti kissanmintusta, mutta paras lause on ehdottomasti tämä: ”Located at the back of a cat’s nose is the vomeronasal organ (also known as Jacobson’s organ) which almost allows cats to taste smells and smell tastes. When the aromatic oils with Nepetalactone are inhaled into the vomeronasal organ some cats respond dramatically.”. Kuvitella, maistaa hajuja ja haistaa makuja…

Minulla ei ole minkäänlaista ”aitoa” kissanminttua kotonani, mutta suihketta kyllä löytyy. Olen joskus aikanaan ostanut tuon suihkeen, koska kissamme ei millään suostunut lähestymään raapimapuutaan. Suihkutin sitä hieman sekä alustaan että itse raapimiskohtiin ja jopas alkoi kelpaamaan! Kului pari päivää niin, että kissamme pyöri puun ympärillä ja raapi sitä innoissaan. Nyt olen oikeastaan kaikkien uusien petien, peittojen, raapimiseen soveltuvien mattojen ja lelujen kanssa käyttänyt kissanminttusuihketta, jotta kissamme ymmärtää, ettei uusia tavaroita tarvitse pelätä.

Itse puolestani haluaisin pullottaa tätä liikunnanjälkeistä tunnetta. Ainoa, mikä saa minut uskomaan, että liikunnasta tulee hyvä mieli, on se, että ajattelen koko ajan sitä, että ”Hei, mähän just pyöräilin pääkirjastolle ja takaisin!” Pyöräily itsessään ei ollut kivaa, koska aluksi oli liian kylmä ja kun pääsin kotiin, hiki valui selkää pitkin ja paita oli ihan märkä. Ehkä voisin ensi kerralla tyytyä tuohon crosstraineriin, ettei tartte ihmisten ilmoilla häpeillä tuota hien määrää.

Mutta pakko myöntää, että oli kiva pyöräillä kauniissa ilmassa ja kyllä, voisin pyöräillä kirjastolle toistekin. Ensi kerralla vain kierrän sen hemmetin kirkkopuiston kaukaa, koska vihaan niitä mukulakiviä! Ja ennen kuin lähden seuraavalle pyöräreissulle, pyydän isääni kiristämään sekä satulan ruuvit että tangon ruuvit. On erittäin kettumaista pyöräillä sellaisella satulalla, joka jokaisen pysähdyksen jälkeen tuntuu erilaiselta.