Jalat vaihtoon ja muuta valittamista

feet-care.jpgKauniit jalat.

En keksinyt parempaa ketutusotsiokkoa tälle postaukselle. Rupes ihan älyttömästi ottamaan päähän se, etten koskaan voi ostaa kauniita kenkiä, koska ne puristaa, kiristää, ahdistaa tai ovat muuten vain epämukavat, koska mulla on liian suuret jalat. Okei, läskit nilkat tai sääret eivät auta asiaa sen enempää.

Miksi olen joskus pystynyt ostamaan joko koon 40 tai 41 nilkkureita, ”saapikkaita” ja ylipäänsä KENKIÄ, mutta nyt tuntuu, ettei edes tuo 41 riitä!? Jatkavatko jalkani kasvamistaan vai pienenevätkö valmistajien koot? Ovatko jalkani vain leveät vai onko niissä rasvaa/suolaa/läskiä niin paljon, etteivät kauniit ”muoti”kengät tule koskaan sopimaan jalkoihini? (”Muoti” lainausmerkeissä, koska ”muoti”kengät ovat joskus mielestäni oksettavia. Jos ne eivät ole oksettavia niin vähintäänkin se, miten niitä käytetään tai miltä ne näyttävät jalassa, on oksettavaa. Hyvin harvat kengät ovat mielestäni kauniit. Älkää ottako itseenne.)

Tällä hetkellä käytän todella mukavia sandaaleita, jotka muuten myös ostin K-Kengästä. Niiden koko on 40. Kesäkenkienhakureissulla kokeilin kymmeniä kauniita kävelykenkiä, joiden koot olivat joko 40 tai 41. Kaikki puristivat. Eikä osa meinannut mennä edes jalkaan paitsi väkisin. Nuo sandaalit olivat ihan tyystin viimeinen vaihtoehto, koska äitini oli reissulla mukana ja tokaisi, että ”sandaaleja voi säätää”. Kiitti, että sait minut tuntemaan, että jalkani ovat suorastaan kamalat.

Käytän syksyisin/talvisin/keväisin hyvin epäseksikkäitä mustia CITYMARKETIN halpiskenkiä, joista muuten pohja menee rikki ensimmäisen käyttövuoden jälkeen, joten siitä eteenpäin tulee välttää sadekelejä, lumikelejä, räntäkelejä jne. Ja muuten, samanlaisia kenkiä ovat käyttäneet useat entiset ja/tai nykyiset opettajani! Arvatkaa vaan, kuinka hankalaa on yrittää peittää sitä, että minulla on täysin samanlaiset kengät kuin juuri sillä eläkeikää lähenevällä naisella, joka tuolla luokan edessä paasaa sosiaalialaan liittyvästä lainsäädännöstä!

Alkoi niin paljon ottaa päähän tuolla nopealla kauppareissulla, että menin voiteita esittelevän myyjän puheille, kun hän huikkasi minulle ”Hei!” Yleensä olen näille naisille sanonut kauniisti ”Kiitos, ei”, mutta tällä kertaa kokeilin hänen voidettaan. Olen tosiaan perjantaina menossa laittamaan niitä akryylikynsiä ja juuri ennen kauppaan lähtöäni ajattelin, että pitäisi poiketa The Body Shopissa hakemassa yhtä aivan ihanaa käsivoidetta. Eihän nyt kynsihoitajalle voi mennä ihan kamalin käsin!!

largepic_47_1.jpgVartalovoide.

Voide-esittelijä antoi kuorintavoidetta käsilleni ja esitteli kaikenlaista alkaen kuorintavoiteesta ja päättyen jalkojen rasvaukseen. Olisin saanut sekä kuorintavoiteen että vartalovoiteen yhteishintaan 50€, mutta päätin ottaa vain tuon voiteen. Se teki 30€ ja esittelijä vielä sanoi, että saisin kuorintavoiteenkin 30€, jos sen vielä myöhemmin haluan ostaa. Katsotaan nyt. Voide on ykköstarvikkeeni talvisin, koska käteni ja jalkani ovat kuivat ja aivan korppuiset! No, nyt on ainakin iho pehmeä, jos ei muuta!

 

P.s. Jos olet vierailija, eikä sinulla ole muuta tekemistä kuin aukoa päätäsi kommenttiboxiin, voit mennä jollekin muulle sivustolle. Mua ei enää kiinnosta.

Muoti Hyvä olo Meikki Trendit

Löpinää ja läpinää

raha.jpg

Olisipa minulla näin paljon rahaa. Tai enemmänkin kelpaisi. Nyt kutkuttaa todella paljon käydä kokeilemassa Skanssin K-Kengässä niitä kauniita kenkiä, joista postasin tuossa aiemmin. Tai edes voisin käydä hiplailemassa niitä. Toisaalta, onhan Skanssissa monia muitakin kenkäliikkeitä, jossa voin käydä tepastelemassa tönkköjalkoineni. Toivottavasti myyjät eivät mulkkaile minua pahasti, kun hiplailen uutuuksia.

Meille kävi hauskasti eilen illalla Prismassa. Päätettiin leffavuokrauksen lisäksi hakea jotain syötävää ja päädyttiin hakemaan läskilaardi lihottavaa katkarapusalaattia Prisman lihatiskin yhteydestä. Yleensä ostamamme purkki kestää sen 2-3 päivää ja maksaa ihan törkeesti, mutta silti päädyimme samaan purkkiin kuin aina ennenkin. Nyt vain hinta oli ihan kummallinen! Kilohinta on 14,90€, mutta purkin painoksi tuli reilu 200 grammaa. Hintaa tuli siis noin 3€. Kotonakin hieman ihmettelin, että miten se voi maksaa noin vähän. Pistin oman keittiövaakani päälle ja hupskeikkaa oikea paino olikin reilu 500 grammaa. Kiitos sinulle, lihatiskin myyjä 🙂

Olen urheillut tänään. Tai no ”urheillut”. Menin bussilla samaan aikaan keskustaan kuin miehenikin. Mieheni jäi kauppatorilla bussista ja minä jatkoin rautatieasemalle. Kävelin Käsityöläiskatua pitkin, koska etsin perjantaista kauneussalonkiani, jonne minun pitäisi mennä heti klo 10. Kiersin Puutarhakadun kautta Humalaistenkadulle ja sieltä Yliopistonkadulle. Yliopistonkadulla hyppäsin bussiin, joka vei minut Itäharjun Mustin ja Mirrin kohdalle. Siitä kävelin kotiin. Ja huom, tuo Musti ja Mirri ei todellakaan ole peruspysäkkini. Välissä on vielä 2 pysäkkiä ennen kuin jään normaalisti pois. Minä urheilin.

Kissa on ottanut lääkkeensä yllättävän hyvin! Nivelravinne maistuu hyvältä, kuten eläinlääkäri totesikin ja hän oikein innostui, kun näki eiliseltä tutun pillerin käsissäni. Kipulääkkeenkään antaminen ei tuottanut eilen vaikeuksia. Kissa nielaisi ruiskulla annetun lääkkeen hyvin. Se ei sitten ilmeisesti maistu pahalle?

Katosttiin edellispäivänä leffa nimeltä Red, eilen Kuninkaan Puhe ja tänään katsoin yksin Black Swanin. Jokaisesta tulossa leffa-arvostelu toiselle palstalle tuossa iltapäivän puolella, kun mieheni menee treeneihin, joten pystyn keskittymään ja kokoamaan ajatukseni kyseisistä leffoista.

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Raha