Seitsemäs päivä

Huh huh! Onpas viikko hurahtanut ihan yhtäkkiä ohi! Ensimmäinen laihdutusviikko on tuskin tuottanut tulosta. Sitä kuitenkaan en pääse tarkistamaan, koska en omista vaakaa. Jos omistaisin, olisin varmasti sen orja ja/tai masentuisin ihan liikaa sen käytöstä. En joko kehtaisi mennä sen päälle lainkaan tai välttelisin koko vehjettä loppuun asti.

Siksipä odottelenkin, milloin farkut alkavat roikkua päällä. Siihen menee aikaa, mutta olen turvonnut niin paljon tämän alkukesän aikana, että farkut tuntuvat todella kireiltä! Ensimmäisenä haluankin saavuttaa sen pienemmän vyötärön, joka oli minulla tuossa talvella, jolloin käytin kyseisiä farkkuja. Yleensä käyttämäni farkut ovat menneet rikki, niistä on vetoketju hajonnut tai muuta vastaavaa, jolloin olen tilannut uudet, ja varmuuden vuoksi hieman isommatkin. Huomaamattani olen lihonut ja farkut ovat yhtäkkiä olleet ”ihan sopivan kokoiset”. Ja taas rikkoutuneiden farkkujen tilalle isommat. Tämä ei voi jatkua näin! Haluan mahdollisuuden alkaa pikkuhiljaa pienentää farkkujeni kokoa ja tuntea vihdoinkin kuinka ne ROIKKUVAT päälläni.

Siksipä tämän ensimmäisen viikon jälkeen jätän sen leivän pois. En kuitenkaan kokonaan, olen ihan liian leipäholisti. Ostan kerran viikossa kaksi pussia ruisleipää, joista toisen laitan pakkaseen. Sen pakkasessaolevan leivän otan sulamaan vasta viimeisessä hädässä, mutta pyrin pärjäämään sillä yhdellä pussilla viikossa. Nyt täytyykin keksiä, millä sen kaiken leivänmössöttämisen korvaan!

Nyt on ihan hirveä hinku Lidleen. Lidlessä on sipsit tarjouksessa ja voi auta armias, kun se Lidl on alle kilometrin päässä meiltä! Siis ARGH!! Melkein näen sen parvekkeeltamme! Onneksi eilen oli niin rankka päivä sen ryhmämme kesätapaamisen puolesta, että olen luvannut, etten tänään liiku yhtään mihinkään asunnostamme. En edes sinne Lidleen!

Hyvinvointi Liikunta

Kuudes päivä

Päivä on alkanut mukavasti ruisleivällä ja viilillä. Voi kuinka rakastankaan Valion mangoviiliä! Olen menossa lounaalle vanhempieni luokse, koska illalla järjestämme kesätapaamisen harrastusryhmälleni. Järjestelyitä on jonkin verran, joten menemme lounaalla helpoimman kautta: jauhelihakastiketta ja spaghettia.

Tarjottaviksi laitamme ruisnappeja, joiden päällä on lämminsavulohta tai kinkkua ja punasipulia, tilliä ja avokadoa. Emme järjestä illalliskutsuja vaan tarjottavat on rakennettu kahvittelun ympärille. Siksi olemmekin laskeneet 3-4 nappia naamaa kohti. Ja vieraita on max 12. Jälkiruoaksi teemme mango-juustokakkua. Toivomme todella, että suurin osa ryhmästä pääsee paikalle, koska teemme kaksi kakkua. Olisi ihan kamalaa joutua syömään se toinen perheen kesken, varsinkin, kun olen juuri aloittanut laihiksen!

Joten tänään illalla en ainakaan pääse helpolla tuon kakun osalta. Nuo napit ovatkin eri juttu, koska niisä lihottavinta taitaa olla se pasteijamössö, mitä äitini sipaisee niiden päälle. Sitäkään ei kuitenkaan laiteta paljoa, koska täytteitä on mukavasti.

Väsyttää jo nyt. Tiedän, että on tulossa kiireinen päivä ja aika menee nopeasti. Kännykkää on koko ajan pidettävä päällä, jos joku sattuu soittamaan, että on eksyksissä. Itse sitä luulee, että oma koti on ihan helpolla paikalla, mutta aika useasti sitä on joutunut selittämään, että mistä kääntyä ja minne mennä. Onneksi nykyään on niitä navigaattoreita joka toisella 😀

Mutta tosiaan, en aio kieltäytyä kakusta pelkästään siksi, että on kuudes päivä. Olen odottanut tuon kakun tekoa kuin kuuta nousevaa ja ostimme jopa ylimääräisen irtopohjavuoan, jotta voin sitten itse tehdä syntymäpäiväkakukseni jonkun muun juustokakun. Lipsua ei saisi joo, mutta kesä on kesä. Talvella on aikaa synkistellä ja noudattaa terveellistä ruokavaliota, kun pääsee taas opiskelemaan.

Hyvinvointi Liikunta