Siirryn takaisin kotiin

Yleensä puhelimeni ei soi turhasta. Äitini soittaa minulle joka päivä, varsinkin silloin, jos emme ole nähneet tai näkemässä. Mieheni soittelee ehkä joka toinen päivä joitakin pikkuasioita hoidellessaan ja isäni soittaa ehkä kerran viikossa kysyäkseen, olemmeko tulossa saunaan vanhempieni luokse. Mutta tänään, oi tänään, puhelimeni on soinut useamman kerran!

Syynä on se, että kävin äitini kanssa eilen Soneran kaupassa vaihtamassa liittymäni. Aiempi liittymäni oli Elisan liittymä, mutta Soneralla oli Kamu-paketti tarjolla ja päätimme käydä hakemassa meille molemmille sellaiset, kun sitä soittelua tulee tehtyä enemmän kuin tarpeeksi. Saimme hyvinkin nopean ja selkeän (mies)myyjän ja sain pidettyä tekstariliittymäni ennallaan, mutta siihen tulee vielä lisäksi puheaikaa vaikka millä mitalla ja saan sitten surffailla netissäkin ilman kovin suurta laskua.

Laskeskelin, että minun pitäisi puolen vuoden ajan puhua puhelimessa joka päivä 1½ tuntia, jotta se puheaikatarjous tulisi mahdollisimman hyvin käytettyä. Kenelle sitten pitäisi soittaa!? Varmaan jollekin kauan kadoksissa olleelle kaverille tai uudelle tuttavalle. Mutta pointtina on se, että 50 tuntia kuukaudessa puhetta on aika paljon!

Nyt takaisin näihin mysteerisoittajiin, jotka ovat minua tänään härnänneet. Ensinnäkin minulle soitettiin Sonerasta ja oltiin niin paljon kiitollisia liittymän valinnasta. Tietty minä liittymäni vaihdan, jos saan halvemmalla paremmat tarjoukset kuin Elisalta! Tosin emme edes Elisan liikkeessä käyneet 😉 Sain annettua palautetta, että asiakaspalvelijamme oli erittäin pätevä ja ystävällinen mies ja hirmu kivaa oli jaadi jaadi jaa.

Toinen soittaja olikin sitten se Elisa. Kyseltiin, mikä on mennyt vikaan ja miksi vaihdoin liittymää. Onneksi sieltä ei sentään alettu tarjoamaan jotain uutta liittymää vaan todettiin, että lähetetään tiedot Soneralle 😀