Tämäkin vielä!

Illalla huomasin, että puhelimeni oli kadonnut.

Kuvassa Samsungin S5600 -puhelin, millainen minulla on. Eikös olekin ihana? <3 Tämä pikkuinen oli kadonnut illalla ja soittelin niin Filmtowniin ja Valintataloonkin,jos kännykkää ja Gollan violettia kännykkäpussia olisi näkynyt. No, ei ollut. Soitin Soneralle sulkeakseni liittymän, mutta i-ha-na robottiääni halusi puhelinnumeron lisäksi henkilötiedot. Ei muuta kuin soittamaan äidille, koska liittymä on äitini nimissä.

Äitini ehdotti, että isäni kävisi omassa autossaan vielä katsomassa, jos kännykkäni löytyisi sieltä. Olimme käyneet tänään yhdessä syömässä Turun keskustassa, joten olimme istuneet isäni auton takapenkillä pariin otteeseen tänään. Ja sieltähän se löytyi! Onneksi! Ehdin kuitenkin sulkemaan liittymäni, joten huomenna joudun menemään äitini kanssa avaamaan liittymän uudelleen. No, enhän voi elää, jos kännykkäni ei ole menossa mukana.