Taas näitä tilanteita mistä ois pitäny saada kuva:  Minä, bikineissä, ilman kenkiä, keskellä metsää ja mutainen koira sylissä. Jotenki vaa alko spontaanisti naurattaa koko tilanne. Oikeestaan toi on, jos ei nyt ihan arkipäiväinen näky, niin ei se nyt mitenkään kovin erityistä huomiota ois herättäny jos joku ulkopuolinen mut ois nähny. Koira siis karkas ja fiksuna tyttönä jätin etsintäreissulla kengät kotiin… ja no vaatteet nyt on vaa turhat jos kuiteski aikoo uida jossai välissä.

Tässä maalla olemisessa on kyllä omia etujaan. Vaikka nyt joudunkin nukkumaan porukoitten luona patjalla lattian rajassa ja vaikka täällä metsän keskellä onkin ihan älyttömästi ötököitä ja vaikka täällä ei tapahdu ikinä YHTÄÄN MITÄÄN, niin on tää välillä silti ihan kiva paikka esim. koska…

• voin jättää kengät huoletta kotiin. Paljasjalkakävely on ihan todistetustikin tosi terveellistä! Maa tuntuu oikeesti tosi hauskalta paljaissa jaloissa.. Mun lempparikävelyalustoja on ratamonlehdet ja sellanen ihan hieno hiekka. Pikkukivetkin on ihan kivoja, kunhan vaa jalka tottuu.

Kauniit, näköjään liukuvärjätyt jalkani

• uskallan hyppiä bikineillä pitkin pihaa, ilman pelkoa että kukaan näkee. Kerrostalon pihassa tää ois vähän kyseenalaista.
• mökille on alle kahden kilometrin matka. Yleiset rannat ei hirveesti houkuttele ruuhka-aikoihin. Meidän mökki on siis ihan oikeesti askeettinen, ei tuu vettä, eikä sähköö, eikä sisävessasta oo kuultukaan. Onneks koti on lähellä nii pääsee nopeeta sellasten luksus-asioiden kuin suihkun ja jääkaapin luo.

Kaverin mökillä oli tosi kiva puuvaja, hienompi ja varmaa melkei yhtä iso ku meidän oma mökki.. Ei iha, mut aika lähelle.

Eli ihan kivaa on joo, vaikka välillä ottaakin päähän ja vaikka kyll se oma sänky on vaan iha ykkönen! Harmittaa kyllä tosi paljon, kun ei tätä sillä tavalla osaa aidosti arvostaa (eli pitää kirjottaa listoja että muistais miks maalla on mukavaa), kun tämä on ollu arkipäivää suurimman osan elämästä.

-Kaisa