Tietoista taustamelua
Mua on aina tosi pitkään kiinnostanu kaikki keinot millä meihin kuluttajiin yritetään alitajuisesti vaikuttaa.
Esimerkiksi värit on yksi sellanen asia, millä kovasti koetetaan ohjailla asiakkaitten päätöksiä. Oranssit seinät pikaruokaravintolassa saa ihmiset syömään nopeammin ja näin asiakkaitten vaihtuvuutta nopeutetaan ja kenenkään ei tee mieli jäädä ravintolan tiloihin seurustelemaan ruokailun jälkeen. Punainen taas lisää ruokahalua. Olen pitkään ollut siinä uskossa että oman keittiönsä seinää ei kannata maalata punaiseksi, mutta ravintoloitsijat voivat yrittää kasvattaa asiakkaittensa nälkää ja samalla omia tulojaan värien keinoilla.
Toinen juttu, millä kuluttajien päätöksiin koetetaan vaikuttaa, on musiikki. Halutaanko että ihmiset viipyvät kaupassa tai ravintolassa mahdollisimman pitkään vai halutaanko heiltä nopeita ratkaisuja? Musiikin tempo on ratkaiseva tässä suhteessa.
kuva: weheartit.com
Musiikissa täytyy olla tarpeeksi vaihtelua, koska ei kukaan halua kuunnella lempikaupassaan samaa musiikkia kerrasta toiseen. Vaihteleva musiikki motivoi työntekijöitäkin varmasti ihan eri tavalla kuin itseään toistava soittolista.
Ehkä isoin haaste taustamusiikin valinnassa on se, että musiikin ei pitäisi herättää liian voimakkaita tunteita puolesta tai vastaan. Makuja on tietysti ihan yhtä monia kun on kuluttajiakin ja koska kaikkia ei voi millään miellyttää, kannattaa valita mahdollisimman neutraaleja kappaleita taustalle. Kun sitten käytetään suhteellisen neutraaleja musiikkivalintoja haasteeksi taas muodostuu massasta erottuminen ja musiikin linkittäminen kaupan tai ravintolan kohderyhmään.
Vaikka tämä ihmismieleen vaikuttaminen ja erilaiset taustamusiikkivalinnat on mun mielestä tosi mielenkiintosia, en silti oikein osaa keskittyä siihen musiikkiin siinä itse tilanteessa ja sehän se kai on tärkein tavoite. Kuluttajien keskittymistä ei haluta harhauttaa päätarkoituksesta. Liian huono (ja miksei liian hyväkin) musiikki saisi ihmiset havahtumaan ja nostamaan katseensa esimerkiksi siitä kalliin upeasta kenkäparista ja sitähän ei kukaan kauppias halua.
-Kaisa