Flunssainen nörtti

Kesäflunssa löysi nörtinkin, joka on nyt ehtinyt viettää jo hyvän aikaa kotona sitä pois potien. Ensimmäiset päivät saikkua olivat näitä klassisia pää täynnä räkää ja 38 astetta kuumetta -flunssapäiviä, mutta saikkupäivien määrän kasvaessa myös niiden viettotavat ovat muuttuneet miellyttävimmiksi. Viimeiset päivät olin saikkusin nimittäin aivan siitä ilosta, että kaikenlaiset makaavat, kenottavat ja nojaavat asennot suututtivat yskän totaalisesti ja viikon ajan pääasiassa valvoin yöt. Ja senhän tietää, miten hyvin tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta vaativa työ sujuu, kun nukkuminen koostuu istuallaan nukutuista päikkäreistä (jostain syystä yskä tietää aina, kun on yö ja haluaisi nukkua useamman tunnin putkeen). Olin jo oppinut kokemuksesta, että kaksi väsyneenä ja flunssaisena tehtyä työpäivää tuplaa flunssan pituuden ja vaatii virheenkorjausta ja/tai uudelleen koodaamista seuraavan viikon, joten jäin suosiolla kotiin lepäämään tautia pois. Nyt flunssa on jo siinä tilassa, että öisin nukkuminen onnistuu (luksusta!), mutta kummallisen väsymyksen se on jättänyt jälkeensä. 

Loppusaikusta olen tosiaan puuhailla jo päivisin päikkäreiden välissä, mutta nördäyksen sijaan olen hiljakseen ja jaksamisen mukaan käynyt kirppikselle meneviä vaatteita läpi, siivonnut parveketta ja aloittanut mini-puutarhan tekemisen rikkinäiseen ruukkuun. Mallin löysin Pinterestistä, vaikkakin päätin aloittaa hieman vähemmän mahtipontisesta purkkipuutarhasta. Tietokoneen roolina flunssatessa on ollut lähinnä tarjota sarjoja non-stoppina taustalla ja useampana valvottuna yönä myös halpalentoyhtiöiden hakukoneet ovat laulaneet. Ei siis nörttijuttuja tällä ”lomalla”, ellei sitten fantasia-nörttiyttä lasketa: kovassa kulutuksessa ovat nimittäin olleet Yle Areenan Outlander, HBO Nordicin Game of Thrones ja Netflixin Buffy the Vampire Slayer. Yllättävää kyllä GoT:n uusin kausi ei ole herättänyt muita tunteita kuin ”ääh, taas ne ovat muuttaneet kirjan juonta”. Sen siitä saa kun lukee kirjat ensin. Diana Gabaldonin Outlander on puolestaan ihastuttanut, sillä kirjojen suurena fanina on hauska nähdä, miten sarja on toteutettu. Tähän mennessä ei valituksia, joskaan teini-iästä asti niin symppiksenä pitämääni Tobias Menziestä en pysty enää katsomaan samalla tavalla. Hassua on myös se, että hollantilaisella Lotte Verbeekillä on mitä ihanin skottiaksetti! Jos Outlander ei ole kirjoina tai sarjana jo tuttu, suosittelen tsekkaamaan! 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *