Silmien laserleikkaus – go with the Flow

Pari päivää leikkauksesta ja sumeeta on. Näkee kuitenkin jo kirjoittamaan. Voisin kertoa prosessin vaiheista:
 

4 VIIKKOA ENNEN LEIKKAUSTA

Täytin netissä kaavakkeen, jossa kerroin tietoni näkööni liittyen. Vihdoinkin uskalsin ottaa yhteyttä. Seuraavana päivänä minuun otettiin yhteyttä puhelimitse ja täytin vaatimukset heidän leikkausmenetelmäänsä, joten varasimme ajan maksuttomaan tarkastukseen seuraavalle viikolle. Palvelu oli alusta lähtien asianmukaista, mutta silti rentoa ja iloista.

3 VIIKKOA ENNEN LEIKKAUSTA

Saavuin Mannerheimintiellä sijaitsevaan toimistoon. Minua vastassa oli mukava optometristi, joka kyseli aluksi asiankuuluvia kysymyksiä ja sitten teimme erilaiset näkötestit, johon aikaa meni noin tunti. Minun nuoreen ikääni ja ei niin pahaan likinäkööni (-1.25) vedoten hän halusi poissulkea ns. laiskat silmät. Hän pyysi minua käymään Tallinnan toimipisteessä, jossa tehtäisiin silmätippatutkimus (silmäklinikka siis toimii Virossa, mutta heillä on toimipiste Helsingissä). Ja miksi näin, niin heillä on tietyt oikeudet hoitaa toimenpiteet eri paikoissa. Suostuin, kun sekin ilmaista oli. Maksoin vain matkat (19€/ meno-paluu/hlö).
 

2 VIIKKOA ENNEN LEIKKAUSTA

Lähdimme aikaisin aamulla ystäväni kanssa Länsiterminaalista kohti Tallinnaa. Olimme suunnitelleet käyttävän päivän myös shoppailun merkeissä (en suosittele ainakaan kenellekään yksin matkaavalle silmätippatutkimuksen JÄLKEEN :D näkö sumeni sekä kauas, että lähelle. Näin metrin päähän, mutta tästä kerrottiin kyllä). Otimme taksin silmäklinikalle, joka oli hyvin lähellä satamaa, mutta näin varmistin ajoitukseni sovittuun aikaan. Taksi maksoi noin 5€. Tipat silmiin ja odottelimme vaikutusta kolme varttia ja taas testeihin. Ihan normaalit silmät oli, joten olin valmis leikkaukseen. Varasimme ajan kahden viikon päähän. Hotellihuone kahdelle kuului hintaan, joten se varattiin päivää ennen leikkausta puolestamme. Matkakulut korvattiin max. 80€ ja hyvitettiin kokonaissummasta.

1 PÄIVÄ ENNEN LEIKKAUSTA

Jännitin aivan älyttömästi. Silmiäni tullaan leikkaamaan. Tosin kosketusvapaasti. Lähdin äitini kanssa kohti Tallinnaa taas tutusta Länsiterminaalista ja olimme jo 13:30 perillä. Kävimme kampaajalla ja halusin New Girl (Kolme miestä ja tyttö)-sarjan Hannah Simone:n tyylistä mallia ja sainkin :) Maksoi hurjat 12€. Sain ajatukset hetkeksi pois seuraavasta päivästä. Päivä meni mukavasti kierrellen kaupoissa ja syöden loistavassa ravintolassa. Suosittelen ehdottomasti Talukõrts-nimistä paikkaa vanhassa kaupungissa sen edullisuuden ja mukavan tunnelman vuoksi. Niin ja ruoka.. Ah.. Suosittelen alkupalaksi rapeita siankorvia, sekä valkosipulileipiä.  (Erroria vaan puskee kuvaa laittaessani, joten se siitä).

En ollut nukkunut jännityksestäni edellisenäkään yönä montaa tuntia, joten jännitin, että miten seuraava yö menisi. Yövyimme Nordic Hotel Forumissa, jossa oli pieni saunaosasto altaineen. Pientä rentoutumista ennen leikkausta. Mutta ei, en saanut unta.

LEIKKAUSPÄIVÄ

Otimme taksin hotellin aamiaisen syötyämme ja jännitys sen kuin jatkui. Olinko oikeasti tekemässä näin silmilleni. Saavuimme paikalle ja kävimme asiat läpi uudestaan. Kaikki puhuivat täydellistä suomea, joten se toi rennon olon fiilikseeni.

Lisäjännitystä toi se, kun olin siirtänyt tarvitsemani rahat käyttötililleni edellisenä päivänä (Nordean Visa Electron), niin maksu ei mennytkään läpi. Aha, ajattelin… Soitin Nordeaan, jossa kerrottiin, että edellisenä yönä joku oli yrittänyt kaapata tunnukseni tai muuta vastaavaa ja kortti oltiin lukittu. Mitään ei oltu viety. Poistimme lukituksen puhelun aikana maksun ajaksi noin kymmeneksi sekunniksi ja saimme maksun hoidettua ja kortti lukkoon takaisin ja kerroin selvittäväni asiaa Suomessa lisää. Onneksi oli käteistä mukana loppumatkalle.

Sitten olikin esilääkityksen vuoro. Tulehduslääkkeet + rauhoittava jonka pyysin. Pian jo lääkäri esittelikin itsensä ja teimme taas lisätutkimuksia, että varmasti tehdään kaikki oikein. Hän kertoi rauhallisesti kaikki vaiheet, mitä tulee tapahtumaan (näistä kerrottiin jo aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti ja rauhoittaa mieltä).
Minut puettiin suojavaatteisiin ja ohjattiin pimeään huoneeseen operaatiopöydälle. Minua pyydettiin ainostaan seuraamaan vihreää rauhallisesti vilkkuvaa valoa laitteessa, joka laskeutui lähelle kasvojani. Yksi silmä kerrallaan, toinen teipattuna homma oli nopeasti ohitse. Muistan vain, että tuijotin kyseistä valoa. Alle 15min ja olin pois huoneesta. Lääkäri toivotteli päivänjatkot ja muistutti hoidon jälkeisen lääkityksen tärkeyden. Sain tulehduslääkkeitä sekä erilaisia silmätippoja kuureina. Kaikki selvästi kerrottu.

Valonarkuutta ja väsymystä. Oli aika palata kotiin laivalla. Haimme hotellilta tavaramme ja kerkesimme vielä käymään ruokakaupassa tuliaisostoksilla. Aurinkolasit päässä kuljin tämän matkan ja nukahdin kotiin päästyäni. Silmäni siis eivät olleet vielä haukan silmät, niinkuin  esimerkiksi FemtoLasik tai  tavallisessa Lasik-menetelmässä. Menetelmäni oli Flow. Siinä ei tehty minkäänlaista läppää silmiini, niinkuin edellä mainituissa. Silmiini laitettiin hoitavat linssit 5-6 päiväksi.

1 PÄIVÄ LEIKKAUKSESTA

Päänsärkyä, sumeutta. Mutta hetken kun olin räpyttämättä silmiäni, näin tekstiä kaukaa. Wau. Se meni nopeasti ohi. Ei toistunut enää. Loppupäivä meni kaikkea valoa välttäen.  Minulle soitettiin silmäklinikalta ja varmistettiin olo, vielä oli suht ok, en valittanut. Kuuntelin itsenäisyyspäivän vastaanoton ja aina kun juontaja kehui jonkun vieraan asua, niin vilkaisin peiton raosta ja ihastelin kaikkea kimallusta sen pari sekuntia, kunnes piilouduin peiton alle. Tätä kesti koko päivän vuotavien silmieni kanssa. Olo oli kyllä helvetistä loppuiltaa kohden. Kohta oli ilta ja sallin itselleni mennä nukkumaan. Vihdoin.

2 PÄIVÄÄ LEIKKAUKSESTA – NYT

Odotin uutta helvettiä. Sitä ei ollut, mutta voimakasta roskan tunnetta. Minua oltiin varoitettu juuri tästä päivästä, sillä se tulisi olemaan kuulemma pahin. Ei ollut. Minulle soitettiin pyynnöstäni tänään uudestaan, että mikä vointi tänään. Minulle ehdotettiin käyntiä Helsingissä ja menin mielelläni. Halusin tarkistaa, että kaikki on ok. Ja niinhän se oli: epiteelikudos on alkanut kasvaa takaisin. Ensi tiistaina olen menossa jälkitarkastukseen Helsinkiin, jossa hoitavat suojalinssit poistetaan ja näkö tarkistetaan. Siitä alkaa varsinainen paranemisprosessi ja näköni vahvistuminen. Nyt näköni on aikalailla sama, mitä minulla on ennestään ollut. Eli pärjään. Pahoittelen silti mahdollisia kirjoitusvirheitä.
Kerron lisää kunhan etenen tässä hoidossani. En malta odottaa.